Hard bop on jazzmusiikin tyylisuunta, jossa yhdistellään rhythm and bluesia, bluesia ja gospel-musiikkia erityisesti saksofonilla ja pianolla.

Hard bop
Alkuperä jazz, bebop, rhythm and blues, blues, gospel
Alkuperämaa Yhdysvallat
Kehittymisen
ajankohta
1940-luku–1950-luku
Tyypillisiä
soittimia
saksofoni, piano

Hard bop syntyi afroamerikkalaisten jazzmuusikkojen piirissä, joiden nuoruuden keskeiset musiikilliset vaikutteet olivat olleet nimenomaan bebop ja rhythm and blues. Keskeisiä hard bop -muusikkoja olivat muun muassa Art Blakey, John Coltrane, Charles Mingus, Miles Davis, Thelonious Monk ja Sonny Rollins.

Hard bop syntyi 1950- ja 1960-lukujen taitteessa, ja vaikka sen suosion huippu sijoittuu tuolle ajanjaksolle, sitä soitetaan ja levytetään edelleen. Hard bopin tempot ovat yleensä hitaampia kuin perinteisessä bebop-jazzissa ja bassokuviot ovat eläväisempiä – musiikin tarkoituksena oli olla helpommin lähestyttävää kuin bebop-musiikki.

Myöhemmin hard bop oli soul jazz -tyylin keskeisiä esikuvia.

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.