Hapen kiertokulku
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: tarkkoja lukuarvoja ilman lähteitä |
Hapen kiertokulku tarkoittaa hapen kiertoa eri prosesseissa maapallolla. Happi kiertää muiden muassa biosfäärin, ilmakehän, maaperän, vesistöjen ja kivikehän välillä.
Planeetan kaikesta hapesta noin 99,5 % on sitoutunut maankuoren mineraaleihin, noin 0,36 % hapesta on ilmakehässä ja 0,01 % biosfäärissä eli eliöissä.
Hapen vapautuminen muokkaa
Keskeisin tapa, jolla happea vapautuu ilmakehään, on kasvien yhteyttäminen eli fotosynteesi. Siinä vesi ja hiilidioksidi reagoivat keskenään sitoen auringonsäteilyn energiaa ja synnyttäen sokeria ja happea. Osa veden ja hiilidioksidin happiatomeista sitoutuu muodostuviin orgaanisiin yhdisteisiin, mutta suurempi osa niistä vapautuu happikaasuna ilmakehään:
- 6 CO2 + 6 H2O + energia → C6H12O6 + 6 O2
Tämä reaktio tuottaa suurimman osan Maan ilmakehän hapesta. Yhteyttävien eliöiden kehittyminen synnytti nykyisen hapekkaan ilmakehän, jossa happea on 20,94 %.
Happea vapautuu myös veden ja typpidioksidin hajotessa auringon säteilyn vaikutuksesta.
Hapen sitoutuminen muokkaa
Happea sitoutuu muiden muassa eliöiden soluhengityksessä, jossa yhteyttäminen tapahtuu ikään kuin takaperin, sekä myös palamisessa. Lisäksi happea sitoutuu mineraalien hapettumisessa. Monet mineraalit ovat oksideita eli hapen yhdisteitä. Esimerkiksi raudan ruostuessa rauta hapettuu rautaoksidiksi Fe2O3.