Hapen kiertokulku

hapen kierto eri prosesseissa maapallolla

Hapen kiertokulku tarkoittaa hapen kiertoa eri prosesseissa maapallolla. Happi kiertää muiden muassa biosfäärin, ilmakehän, maaperän, vesistöjen ja kivikehän välillä.

Hapen määrän kehitys ilmakehässä Maan olemassaolon aikana.

Planeetan kaikesta hapesta noin 99,5 % on sitoutunut maankuoren mineraaleihin, noin 0,36 % hapesta on ilmakehässä ja 0,01 % biosfäärissä eli eliöissä.

Hapen vapautuminen

muokkaa

Keskeisin tapa, jolla happea vapautuu ilmakehään, on kasvien yhteyttäminen eli fotosynteesi. Siinä vesi ja hiilidioksidi reagoivat keskenään sitoen auringonsäteilyn energiaa ja synnyttäen sokeria ja happea. Osa veden ja hiilidioksidin happiatomeista sitoutuu muodostuviin orgaanisiin yhdisteisiin, mutta suurempi osa niistä vapautuu happikaasuna ilmakehään:

6 CO2 + 6 H2O + energia → C6H12O6 + 6 O2

Tämä reaktio tuottaa suurimman osan Maan ilmakehän hapesta. Yhteyttävien eliöiden kehittyminen synnytti nykyisen hapekkaan ilmakehän, jossa happea on 20,94 %.

Happea vapautuu myös veden ja typpidioksidin hajotessa auringon säteilyn vaikutuksesta.

Hapen sitoutuminen

muokkaa

Happea sitoutuu muiden muassa eliöiden soluhengityksessä, jossa yhteyttäminen tapahtuu ikään kuin takaperin, sekä myös palamisessa. Lisäksi happea sitoutuu mineraalien hapettumisessa. Monet mineraalit ovat oksideita eli hapen yhdisteitä. Esimerkiksi raudan ruostuessa rauta hapettuu rautaoksidiksi Fe2O3.

Katso myös

muokkaa
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.