Avaa päävalikko
Hans von Rettig vuonna 1962.

Hans Fredric Leopold von Rettig (2. joulukuuta 1894 Turku22. toukokuuta 1979 Turku) oli suomalainen liikemies. Hän syntyi rikkaaseen von Rettigien tehtailijasukuun, joka omisti P. C. Rettig & Co. -tupakkatehtaan. Myöhemmin hän kuitenkin toimi perheyrityksen lisäksi myös laivanvarustajana. Vuonna 1936 hänelle myönnettiin kauppaneuvoksen arvo ja vuonna 1945 vuorineuvoksen arvo.[1] von Rettig oli naimisissa Edith Silanderin ja myöhemmin Disan Lindkvistin kanssa. Avioliitostaan Silanderin kanssa von Rettigillä oli poika Gilbert ja tytär Marianne.

Hans von Rettig ehti kirjoittautua Dresdenin kauppakorkeakouluun vuonna 1914, mutta jo samana vuonna ensimmäisen maailmansodan syttyminen keskeytti nuoren tehtailijan opinnot. Rettig jäi Turkuun työskentelemään sukunsa tupakkatehtaaseen, jonka johtoon hän nousi isänsä Henning von Rettigin kuoltua vuonna 1924. Liiketoiminta menestyi hyvin Hansin johdossa, kunnes toisen maailmansodan aikainen raaka-ainepula pakotti supistamaan tuotantoa ja vetämään joitakin tuotteita pois markkinoilta. Vuonna 1926 Hans von Rettigistä tuli Höyrylaiva Oy Boren pääosakas sekä hallituksen puheenjohtaja. Hieman myöhemmin hän oli myös mukana perustamassa laivanvarustusosakeyhtiö Orienttia 1927 ja varustamoyhtiö Re-Beniä 1948. Merihenkisyys leimasi muutoinkin Hans von Rettigiä, sillä hän oli innokas purjehtija sekä pitkään mm. Airisto Segelsällskapin varakommodori. Tupakkatehtaan johdosta Hans vetäytyi vasta 82-vuotiaana vuonna 1976.[1]

Hans von Rettig tunnettiin Suomessa myös filantrooppina ja mesenaattina. Hän esimerkiksi lahjoitti Åbo Akademille huomattavan summan teologisen tiedekunnan perustamista varten, ja myöhemmin hän tuki kulttuurihistorian professuurin perustamista Turun yliopistoon.[1]

Vuonna 1928 Rettig rakennutti Turkuun barokkiklassistisen Villa von Rettigin perheensä yksityisasunnoksi. Vanhan Suurtorin läheisyydessä sijaitsevan palatsin suunnitteli arkkitehti Valter Jung.[2] Hans von Rettigin kuoleman jälkeen palatsi jäi moneksi vuodeksi autioksi, kunnes se otettiin 1980-luvun loppupuolella näyttelykäyttöön.[3] Vuodesta 1991 lähtien palatsi on kuulunut Matti Koivurinnan säätiölle, ja nykyisin siellä toimii historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova.[2]

LähteetMuokkaa

  • Aboa Vetus & Ars Nova -museon www-sivusto. [luettu 3.6.2012]
  • Hilska, Sari: Palatsi muurin suojissa. Aboa Vetus & Ars Nova Magazine. Toim. Jari Salonen. Aboa Vetus & Ars Nova, Turku 1995.
  • Seppinen, Ilkka: Vuorineuvos Hans von Rettig (1894–1979). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. [luettu 3.6.2012]

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Seppinen 2008
  2. a b Aboa Vetus & Ars Nova -museon www-sivusto
  3. Hilska 1995