Hanna Meretoja

Hanna Ilona Meretoja (s. 3. maaliskuuta 1977, Kaarina) on suomalainen kirjallisuudentutkija, kertomusteoreetikko ja kirjailija. Hän on Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori ja tutkimuskeskuksen SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory johtaja. Meretoja tunnetaan laaja-alaisena, filosofis-teoreettisesti orientoituneena kirjallisuuden, kertomuksen ja kulttuurisen muistin tutkijana.

Hanna Meretoja 2017

Elämä ja ura

Meretoja valmistui ylioppilaaksi 1996 (Turun normaalikoulun IB-lukio) ja filosofian maisteriksi 2001 pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede ja sivuaineinaan filosofia, kulttuurihistoria, taidehistoria ja tiedotusoppi (Turun yliopisto). Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2010.

Meretoja on toiminut vuodesta 1999 lähtien erilaisissa yliopistollisissa opetus- ja tutkimustehtävissä. Hän työskenteli vierailevana tutkijana Tübingenin yliopistossa (2002–2003), Pariisin Sorbonne Nouvellessa (kevät 2004) ja Uppsalan yliopistossa (kevät 2008) sekä vierailevana professorina The American University of Paris -yliopistossa (2013–2014). Hän toimi 2013–2015 Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen ma. professorina, 2014–2015 tutkimuskeskuksen Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies ensimmäisenä johtajana ja 2015–2016 Turun yliopiston ma. professorina. Vuonna 2016 hänet nimitettiin vakituiseen professuuriin Turun yliopistoon. Hän toimi 2017–2019 Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan varadekaanina.

Meretojan isoäiti oli kirjailija Ilona Meretoja, isoisät kemian professori Atte Meretoja ja virusopin professori Pekka Halonen ja eno silmälääkäri Jouko Meretoja, jonka mukaan on nimetty Meretojan tauti. Meretojan puoliso on filosofi Valtteri Viljanen. Heillä on kaksi lasta.

Tutkimus

Meretojan teos The Narrative Turn in Fiction and Theory: The Crisis and Return of Storytelling from Robbe-Grillet to Tournier (Palgrave Macmillan, 2014) vertailee ihmistieteiden kerronnallista käännettä ja kaunokirjallisuudessa näkyvää tarinoiden paluuta. Se tarkastelee kulttuurista murrosta, jonka myötä metanarratiivisuus – kertomusten merkitystä ihmisenä olemiselle pohtiva kerronnallisuus – on noussut kulttuurisesti merkittävään asemaan.

The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible (Oxford University Press, 2018) kehittää eteenpäin narratiivista hermeneutiikkaa tapana lähestyä kertomuksia kulttuurisesti välittyneinä tulkinnallisina käytänteinä ja merkityksenannon malleina. Se rakentaa teoreettis-metodologisen viitekehyksen, joka mahdollistaa kertomusten eettisen potentiaalin ja vaarojen eri ulottuvuuksien analysoimisen. Se pureutuu erityisesti kertomusten potentiaaliin laajentaa ”mahdollisen tajuamme”.

Meretoja on päätoimittanut eri maiden ja kielialueiden nykykirjallisuuksia käsittelevän Café Voltaire -sarjan, joka on suunnattu paitsi tutkijoille ja opiskelijoille myös laajemmalle yleisölle. Sarjaan kytkeytyy Café Voltaire -kirjallisuusblogi.

Meretojan tutkimukset liikkuvat kirjallisuuden, filosofian ja historian rajapinnoilla. Hänen erityisalueitaan ovat kertomuksen tutkimus, hermeneutiikka, tieteenfilosofia, subjektin, identiteetin ja kokemuksen tutkimus, kirjallisuuden eettiset ja yhteiskuntakriittiset ulottuvuudet, kulttuurinen muisti, kulutusyhteiskuntaan liittyvä problematiikka sekä ranskalainen, saksalainen ja englanninkielinen kirjallisuus sekä 1900- ja 2000-lukujen romaanikirjallisuus. Hänen tutkimustyönsä peruskysymys on, miten kirjallisuus tutkii ihmisen maailmassa olemisen tapoja.

Kirjailija

Meretojan romaani Elotulet (WSOY) ilmestyi kesäkuussa 2022. Se on yhdenillanromaani, joka käsittelee toisiinsa kietoutuvia eksistentiaalisia kriisejä. Romaanin käännösoikeudet on myyty Saksaan.

Palkinnot

Meretoja nimitettiin 2011 Vuoden humanistitohtoriksi (Turun yliopisto). American Educational Research Association (AERA) myönsi Meretojalle helmikuussa 2018 kertomuksen tutkimuksen jaoston (Narrative Special Interest Group) Early Career Awardin hänen panoksestaan monitieteisen kertomuksen tutkimuksen kehittämiseen. Meretojalle myönnettiin vuonna 2020 Academia Europaean jäsenyys. Vuonna 2023 hänet valittiin Norjan tiedeakatemian jäseneksi.

Teoksia

• Hanna Meretoja & Mark Freeman (toim.): The Use and Abuse of Stories: New Directions in Narrative Hermeneutics. Oxford & New York: Oxford University Press, 2023.
• Cassandra Falke, Victoria Fareld & Hanna Meretoja (toim.): Interpreting Violence: Narrative, Ethics, Hermeneutics. London & New York: Routledge, 2022.
• Maria Mäkelä & Hanna Meretoja (toim.): Critical Approaches to the Storytelling Boom. Special Issue of Poetics Today, 2022, 43 (2).
• Eneken Laanes & Hanna Meretoja (toim.): Cultural Memorial Forms. Special Issue of Memory Studies, 2021, 14 (1).
• Nena Mocnik, Ger Duijzings, Hanna Meretoja & Bonface Njeresa Beti (toim.): Engaging with Historical Traumas: Experiential Learning and Pedagogies of Resilience. London: Routledge, 2021.
• Colin Davis & Hanna Meretoja (toim.): Routledge Companion to Literature and Trauma. London & New York: Routledge, 2020.
• Hanna Meretoja: The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible. Oxford & New York: Oxford University Press, 2018.
• Markku Lehtimäki, Hanna Meretoja, Arja Rosenholm (toim.): Veteen kirjoitettu. Veden merkitykset kirjallisuudessa. Helsinki: SKS, 2018.
• Hanna Meretoja & Colin Davis (toim.): Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and the Power of Narrative. London & New York: Routledge, 2018.
• Hanna Meretoja, Saija Isomaa, Pirjo Lyytikäinen, Kristina Malmio (toim.): Values of Literature. Leiden & Boston: Brill Rodopi, 2015.
• Hanna Meretoja: The Narrative Turn in Fiction and Theory: The Crisis and Return of Storytelling from Robbe-Grillet to Tournier. Basingstoke & New York: Palgrave Macmillan, 2014.
• Hanna Meretoja & Aino Mäkikalli (toim.): Romaanin historian ja teorian kytköksiä. Helsinki: SKS, 2013.
• Hanna Meretoja & Aino Mäkikalli (toim.): Tulkintojen aika. Kirjoituksia kirjallisuuden ajallisuudesta. Turku: Utukirjat, 2012.
• Lotta Kähkönen & Hanna Meretoja (toim.): Muistijälkiä. Esseitä saksankielisestä nykykirjallisuudesta. Helsinki: Avain, 2010.
• Hanna Meretoja: The French Narrative Turn. From the Problematization of Narrative Subjectivity in Alain Robbe-Grillet’s Dans le labyrinthe to its Hermeneutic Rehabilitation in Michel Tournier’s Le Roi des Aulnes. Annales Universitatis Turkuensis B 329. Turku: University of Turku, 2010.
• Päivi Kosonen, Hanna Meretoja & Päivi Mäkirinta (toim.): Tarinoiden paluu. Esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta. Helsinki: Avain, 2008.

Romaanit

• Hanna Meretoja: Elotulet. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 978-951-0-46891-3.