Hammaspeikko
Hammaspeikko on satuolento, jonka kerrotaan tekevän reikiä hampaisiin. Hammaspeikolla selitetään lapsille kariesbakteerien toimintaa ja suuhygienian perusteita. Makeisten kerrotaan houkuttelevan pelottavia hammaspeikkoja, jotka poraavat ja hakkaavat reikiä hampaisiin. Hammasharja voi pelottaa hammaspeikot pois ja säännöllisellä hampaiden harjauksella pidetään hammaspeikot poissa.
Hammaspeikkojen isänä voinee pitää norjalaista Thorbjørn Egneriä, jonka satukirja Karius og Baktus julkaistiin vuonna 1949. Kirja on käännetty monille eri kielille; suomenkielinen Satu hammaspeikoista ilmestyi ensi kertaa vuonna 1961. Egnerin hammaspeikot Karius ja Baktus saivat suomentajalta nimet Möö ja Paa.[1]
Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla hammaspeikko-hahmoa käytettiin laajalti apuna esimerkiksi Suomen lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnatussa suuhygienian valistuksessa. Eräänä keinona tähän olivat lapsille jaetut hampaidenpesumukit, joihin oli painettu loru
- Harjaa hampaat
- huuhdo suu
- hammaspeikko lannistuu.[2]
Aivan ensimmäisiä lajissaan Egnerin hammaspeikot eivät olleet, vaikka nimenomaan niiden ansiosta hammaspeikoista tuli laajalti tunnettuja. Aili Somersalon vuonna 1927 ilmestyneessä Terveyssatuja-kirjassa hammaspesun tärkeyteen opastettiin hammassärkypeikkojen avulla.[3]
Entisaikaan monien kipujen ja sairauksien, myös hammaskivun aiheuttajaksi ovat myös aikuiset uskoneet erilaisia olentoja. Suomessa on vielä 1800-luvulla arveltu hammassäryn aiheuttajaksi hammasmatoa.[4]
Hammaspeikko-hahmoa on käytetty runsaasti useissa 1960-lukua uudemmissa lastenmusiikkikappaleissa ja -kirjallisuudessa (esimerkiksi [5][6][7][8]).
Lähteet muokkaa
- ↑ Reeta Törrönen: Satu hammaspeikoista (Thorbjørn Egner) 2.11.2012. Blogi Les! Lue! Norjalaista kirjallisuutta suomeksi ja suomalaista kirjallisuutta norjaksi. Viitattu 24.10.2013.
- ↑ Esinenumero: HY07010, Nimi: Hammasmuki Helsingin yliopistomuseo, arjenhistoria.fi. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Satukortisto: Elli ja Hammassärkypeikot, Aili Somersalo, Terveyssatuja (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Henna Sinisalo: Tarinoita yliopiston hammasklinikalta Helsingin yliopistomuseo. Viitattu 24.10.2013.
- ↑ Kappaleen tiedot: Hammaspeikko häijy (Kohta sinä tunnet Hammaspeikon häijyn -) lastenmusikaalista Karamelliooppera. (Pokela, Marjatta [1925-2002] (säv, san, libretto). Salo, Jaakko [1930-2002] (sovitus). Esittäjät: Sariola, Eeva-Leena (laulu /Namuska). Lampi, Jussi (laulu /Hammaspeikko). Tapio, Irma (laulu /Hammasharja). Nimeämätön (orkesteri). Äänitteen nimi: Möröt, peikot ja rosvot 20 lasten suosikkia.) äänitetietokanta fono.fi, YLE ja kirjastot.fi. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Kappaleen tiedot: Lapset ja hammaspeikko (Ritva Laurila (säv), Kirsi Kunnas (san), Heikki Laurila (sov). Äänitteen nimi: Hassu juttu) Äänitetietokanta fono.fi. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ Kappaleen tiedot: Hammaspeikot lakoon (Korpela, Riitta (sävellys, sovitus, sanoitus). Hastt, Raimo (sovitus). Esittää Ti-Ti Nalle ja Villit rytmit. Äänite on kuunneltavissa esimerkiksi Ti-Ti Nallen puuhasivustolla) äänitetietokanta fono.fi, YLE ja kirjastot.fi. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Hammaspeikon jäljillä (Saska Saarikosken lastenkirjan arvostelu) 14.2.2014. kouvolansanomat.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.6.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
- Lapset kertovat, millainen on hammaspeikko - kuuntele! (radionova.fi)
- Hammaspeikko rulettaa Lieksassa (11.2.2014) (yle.fi)
- Hammaspeikko lannistuu (6/2006) (Arkistoitu – Internet Archive) (terve.fi)
- Hammaspeikko on hankala vastustaja (kaleva.fi)