Halkio

Synnynnäinen epämuodostuma suun alueella

Halkio on synnynnäinen epämuodostuma, joka ilmenee huuli- ja/tai suulakihalkioina. Huulihalkiossa huuli on kehittynyt vajaasti, ja siitä puuttuu osa. Huulihalkioon voi liittyä suulakihalkio. Suulakihalkiossa suulaki on kehittynyt vajaasti, niin että se ei ole raskauden aikana sulkeutunut vaan siellä on jonkinasteinen halkio eli sieltä on suora yhteys nenään. Halkio voi ulottua vaihtelevan mittaisena suulaen etuosasta suulaen takaosaan. Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia Suomessa. Suulakihalkioita esiintyy Suomessa eniten maailmassa, mutta huulihalkioita kansainvälisen keskitason verran.[1] Suomessa noin yhdellä lapsella viidestäsadasta on vastasyntyneenä halkio.[2]

Huuli- ja suulakihalkio
Toispuoleinen, osittainen huulihalkio
Toispuoleinen, osittainen huulihalkio
Luokitus
ICD-10 Q35., Q37.
ICD-9 749
Tautitietokanta 29604 29414
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Halkiot saattavat aiheuttaa ongelmia jo heti syntymän jälkeen, jos vauva ei pysty imemään normaalisti. Tämän seurauksena vauvan painonkehitys saattaa hidastua. Halkion vuoksi myöskään leuat ja hammaskaaret eivät kehity normaalisti, ja halkiolapsille tulee purentavikoja, joita joudutaan korjaamaan. Yleinen ongelma on myös liimakorva, joka johtuu siitä, etteivät välikorvat ilmastoidu halkion takia riittävästi. Suun alueen epämuodostumista seuraa lisäksi puheongelmia.[1]

Huulihalkio on useimmiten osittainen ja toispuolinen. Täydellisiä halkioita, jotka halkaisevat koko huulen ja ikenen, esiintyy Suomessa vain 1–2 tapausta vuodessa. [3] Halkio johtuu sikiökautisesta kehityshäiriöstä, ja sen syntyyn voivat vaikuttaa sekä perintötekijät että ulkoiset häiriötekijät.

Huulihalkio voidaan korjata kirurgisesti. Leikkauksesta on apua sekä ulkonäön että terveyden kannalta. Suomessa huulihalkion sulkeva korjausleikkaus pyritään tekemään noin kolmen kuukauden iässä. Myös suulaki korjataan kirurgisesti noin yhdeksän kuukauden iässä ja tämän jälkeen lapsi pystyy syömään normaalisti ja normaali puheenkehitys on mahdollista. Osalla halkiopotilaista on myös muita epämuodostumia.[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b Tohtori.fi, yleislääkäri, huuli- ja suulakihalkiot, luettu 25.8.2007
  2. Huuli-suulakihalkio tekay.fi. Arkistoitu 10.11.2007. Viitattu 21.6.2008.
  3. Hus.fi (Arkistoitu – Internet Archive), huulihalkiot, julkaistu 28.11.2005, luettu 25.8.2007
  4. Tohtori.fi, huulihalkio, luettu 25.8.2007

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.