Halistenkoski

Halistenkoski on Aurajoen yhdestoista ja alin koski Turussa, Halisten ja Nummen kaupunginosien rajalla. Kosken tuntumassa on vuodesta 1923 sijainnut Turun vesilaitos, jonka raakavesitarpeisiin koski on padottu.[1] Vesilaitos ottaa Halistenkosken padosta 45 000 kuutiota vettä Aurajoesta päivittäin.[2] Kosken kohdalla Aurajoki laskee seitsemän metriä sadan metrin matkalla.[3] Kosken ylittää kaksi siltaa, 1930-luvulla rakennettu kevyenliikenteensilta ja 1980-luvulla rakennettu Halistensilta.[1] Koskeen rakennettiin vuonna 1995 allastyyppinen kalaporras lohikalojen kutemaan nousun mahdollistamiseksi.[4] Kanootteja vuokraava ja kalastuslupia myyvä Aurajoen opastuskeskus sijaitsee kosken rannalla entisessä myllärintalossa.[5] Halistenkosken kalatietä ja sen alapuolista koskikalastuskohdetta ylläpitää Lounais-Suomen kalastusalue.[6]

Halistenkoski
Halistenkoski ja sen ylittävä kevyen liikenteen silta syyskuussa 2011.
Halistenkoski ja sen ylittävä kevyen liikenteen silta syyskuussa 2011.
Kunta Turku
Joki Aurajoki
Pituus 100 m
Pudotuskorkeus 7 m
Keskivirtaama 6,8 /s

Aurajoen keskivirtaamat ovat vuosina 1938–2010 olleet Halistenkoskella 6,8 m³/s, keskialivirtaama 0,1 m³/s ja keskiylivirtaama 100 m³/s. Kuivina aikoina Turun vesilaitos on ottanut Halisten pintavesilaitokselle lähes koko Aurajoen virtaaman.[7] Vuoden 1966 keväällä Etelä-Suomessa oli ennätystulvat, jolloin Halisissa mitattiin 2. toukokuuta virtaamaksi 286 m³/s. Vuonna 1980 oli myös suuri virtaama, 200 m³/s.[8]

HistoriaMuokkaa

Halistenkosken seutu on ollut asuttu jo rautakaudella ja tuotantokäyttöön koski valjastettiin keskiajalla. Ensimmäiset maininnat paikalla sijainneesta myllystä ovat vuodelta 1352. Myöhemmin koskea ovat hyödyntäneet muun muassa 1500-luvulla Suomen ensimmäinen verkatehdas, jauhomyllyjä ja vanuttamo. [1] Halistenkoskessa on sijainnut keskiajalla myös kruununkalastamo.[3] Yhdessä viereisen Halisten kylämäen ja Turun vesilaitoksen rakennusten kanssa Halistenkoski on osa Halisten kylämäen valtakunnallisesti merkittävää rakennettuaa kulttuuriympäristöä.[1]

 
Halistenkoski ja pato syyskuussa 2011.

LähteetMuokkaa

  • Tulvariskien alustava arviointi Paimion- ja Aurajoen vesistöalueilla ja Raisionjoen valuma-alueella sekä niiden edustan rannikkoalueella. Diaarinro: VARELY/54/07.02/2011. Varsinais-Suomen elinkeino-, Iiikenne- ja ympäristökeskus, 1.4.2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.1.2014).

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt: Halisten kylämäki 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 15.3.2010.
  2. VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMA (PDF) 19.11.2007. Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 15.3.2010.
  3. a b Aurajokisäätiö: Aurajoen syvyyskartta, Turku, Kirkkosilta - Halistenkoski (PDF) aurajoki.net. Turku. Viitattu 15.3.2010.
  4. Lounais-Suomen kalastusalue: Lounais-Suomen kalastusalue: Kalatie lskalastusalue.net. Viitattu 15.3.2010.
  5. Aurajokisäätiö: Aurajoen opastuskeskus aurajoki.net. Viitattu 16.3.2010.
  6. Tarikka, Risto: Vuoden kalastusalue Lounais-Suomi. Vapaa-ajan Kalastaja, 19.3.2010, nro 2, s. 4. Helsinki: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. ISSN 1795-5033.
  7. Tulvariskien alustava arviointi 2011: ”1. Valuma-alueiden kuvaus, 1.2. Aurajoki” s. 8.
  8. Tulvariskien alustava arviointi 2011: ”2. Kokemukset tulvista, 2.1. Toteutuneet tulvat” s. 16.

Aiheesta muuallaMuokkaa