Hahlavuoren kalliomaalaus

Hahlavuoren kalliomaalaus sijaitsee Hirvensalmen kunnassa Puulaveden Kaiskonselän länsirannalla.[1]

Hahlavuoren kalliomaalaus
Sijainti

Hahlavuoren kalliomaalaus
Koordinaatit 61°49.833′0″N, 26°27.351′0″E
Valtio Suomi
Historia
Tyyppi kalliomaalaus

Löytäminen ja tutkimus muokkaa

Kalliomaalauksen löysivät Asko Husso ja Kari Pietarinen vuonna 1990.[2] Maalaus herätti heti mielenkiinnon, koska arkeologit Juhani Grönhagen ja Martti Koponen sekä Timo Sepänmaa tarkastivat sen samana vuonna. Kohde on ajoitettu kivikautiseksi. [3]

Maalaus muokkaa

 
Hirvensalmen Hahlavuoren kalliomaalauksen ympäristö

Pystykallio, joka on lohkeillut voimakkaasti, sijaitsee koilliseen aukeavassa kallioseinämässä. Vesirajan ja kalliopinnan välissä sijaitsee kalliosta irronneet kivet louhikkona. Kuvakenttä sijaitsee kallion juurella yli 6 metriä järven pinnan yläpuolella ja on kooltaan 2,2×1,5 metriä. Sen yleisilme on punertava, joka ilmeisesti johtuu levinneestä punaväristä ja lukuisista kuvioista. Maalaus on ilmeisesti maalattu kallion juurella seisten.[1][4]

Kuvakentästä erottuu yli 20 kuvion osaa, joista osa on tunnistettavia kuvioita.[5] Kuvakentästä erottuvat ainakin yksi vasemmalle katsovat hirvi, joka on ääriviivoin maalattu. Kaksi muuta hirveä on maalattu täyteisesti ja ne katsovat oikealle. Muut kolme peuraeläintä ovat epätäydellisiä tai tikkumaisesti maalattuja kuvioita ja niiden lajin määritys peuraksi tai hirveksi on vaikeaa, vaikka yksikin on maalattu 32 senttimetrin mittaiseksi.[6] Kolme selvästi erottuvaa ihmishahmoa kohottaa käsiään (adorantti asento).[7] Niiden pää on ilmaistu pisteellä paitsi "tukevalla" hahmolla, jolla se on kolmion muotoinen. "Tukevalla" on käsissään kaksi "keppiä", yksi suora ja toinen kaareva.[8] Myös Lusin kalliomaalauksessa on kolmiopäinen ja paksuraajainen hahmo.[9] [10][1]

Erityinen hahmo on neljäs ihmishahmo, jonka asento on pää alaspäin. Tällaisia kuvioita on myös Verijärven-, Haukkavuoren- ja Pyhänpään kalliomaalauksissa.[11] "Sukeltajan" pää on nuolenkärjen muotoinen.[12] Vaikuttaa siltä, että "sukeltajan" jalka koskettaa peuraeläimen jalkaa. Tällaisia ihmisen ja hirven kosketuksia esiintyy Suomessa kolmessa muussakin kohteessa. "Tukevan" hahmon yläpuolella oleva kuvio on ehkä geometrinen. Se esittää niin sanottua "kalottia" eli puoliympyrää, jonka halkaisee keskeltä pystyjana. Se on 20 senttimetrin levyinen.[13] Muut kuviot ovat huonosti säilyneitä eikä niiden motiivia hahmota.[10][1]

On huomattu, että Hahlavuoren- ja Astuvansalmen maalaukset muistuttavat aiheiltaan toisiaan. Myös Verijärven kalliomaalauksella on hirven ja ihmisen kosketuskuvio vain 40 kilometrin päässä. Norjan Altassa Ole Pedersen kentässä 11 on Vitträskin kalliomaalauksen verkon tapaisen kuvion vieressä myös peuraeläin, joka koskettaa pää alaspäin "sukeltavaa" hahmoa. [14][15]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0.
  • Kivikäs, Pekka: Suomen kalliomaalausten merkit. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-590-3.
  • Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Hahlavuori Suomen muinaistaideseura ry. Arkistoitu 1.9.2009. Viitattu 6.5.2011.
  • Luukkonen, Ismo: Hahlavuori
  • Muinaisjäännösrekisteri: Hahlavuoren kalliomaalaus Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 27.7.2006. Museovirasto. Viitattu 27.1.2013.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Lahelma, Antti, 2008, s. 210 (liite III)
  2. Muinaistaideyhdistys: Hahlavuori
  3. Museovirasto: Hahlavuori
  4. Kivikäs, Pekka, 2009, s. 20
  5. Kivikäs, Pekka, 2005, s. 56-57
  6. Kivikäs, Pekka, 2009, s. 76
  7. Lahelma, Antti, 2008, s. 42 (Paperi I, kuva)
  8. Kivikäs, Pekka, 2009, s. 84
  9. Kivikäs, Pekka, 2009, s. 92
  10. a b Lahelma, Antti, 2008, s. 195 (liite II)
  11. Kivikäs, Pekka, 2009, s. 48
  12. Kivikäs, Pekka, 2009, s. 53
  13. Kivikäs, Pekka, 2009, s. 98
  14. Kivikäs, Pekka, 2009, s. 22
  15. Kivikäs, Pekka, 2009, s. 110