Tämä artikkeli kuvaa Britannian kuninkaallisen laivaston Albion-luokan toisen luokan linjalaivaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

HMS Algiers oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1854 valmistunut Albion-luokan 91-tykkinen toisen luokan linjalaiva.

HMS Algiers
Aluksen vaiheet
Rakentaja Plymouthin telakka
Kölinlasku 10. heinäkuuta 1840
Laskettu vesille 26. tammikuuta 1854
Palveluskäyttöön 30. kesäkuuta 1854
Poistui palveluskäytöstä 12. joulukuuta 1862
Loppuvaihe romutettu 1870
Tekniset tiedot
Uppouma 3 347 bm
Pituus 66,6 m (tykkikansi)
54,8 m (köli)
Leveys 18,3 m
Syväys 7,5 m
Nopeus 9 solmua
Miehistöä 850
Aseistus
Aseistus 91 tykkiä

Valmistus muokkaa

Alus tilattiin 3. lokakuuta 1833 Pembroken telakalta Queen-luokan 110-tykkisenä ensimmäisen luokan linjalaivana. Alus päätettiin 11. joulukuuta 1834 muuttaa 74-tykkiseksi kaksikantiseksi alukseksi, mutta Symondsin suunnittelema runkorakenne ja 110-tykkisen aluksen mittasuhteet päätettiin kuitenkin säilyttää. Suunnitelman mukaan alukselle asennettaisiin alemmalle tykkikannelle 28 kappaletta 8 tuuman ja 68 naulan 65 cwt:n tykkiä ja ylemmälle kannelle saman verran 32 naulan 56 cwt:n tykkejä. Lisäksi alusten puolikannelle ja etukannelle oli tarkoitus asentaa 16 kappaletta 32 naulan 48 cwt:n ja kaksi kappaletta 32 naulan 56 cwt:n tykkiä. Amiraliteetti päätti kuitenkin 5. helmikuuta 1839 palauttaa Algiersin 110-tykkiseksi alukseksi.[1]

Aluksen tilaus uudistettiin 26. joulukuuta 1840 Albion-luokkassa Plymouthin telakalta, missä köli laskettiin 90-tykkisenä toisen luokan linjalaivana 10. heinäkuuta 1840.[2]. Read, Chatfield ja Creuze tekivät uudet suunnitelmat, joilla alus tilattiin 25. huhtikuuta 1847 uudelleen Devonportin telakalta pidennettynä noin kahdella metrillä Queen-luokan suunnitelmasta.[3] Alus tilattiin uudelleen 3. elokuuta 1852 potkurialuksena. Muutostyöt aloitettiin 27. syyskuuta 1852. Alus laskettiin vesille 26. tammikuuta 1854 ja valmistui 30. kesäkuuta, jolloin se sijoitettiin reserviin. Alukselle asennettiin ensin HMS Megaeralla ollut höyrykone, joka osoittautui heikoksi. Höyrykone korvattiin uudella neljäsylinterisellä höyrykoneella, joka tuotti 450 nhp:tä yhteen akseliin. Alus saavutti koeajoissa 9 solmua 1 117 ihp:llä.[4]

Palvelus muokkaa

Alus otettiin palvelukseen 27. toukokuuta 1854 Itämerelle joukkojenkuljetusaluksena ensimmäisenä päällikkönään Charles Talbot. Se kuljetti myöhemmin joukkoja Mustallemerelle. Toukokuussa 1855 alus osallistui Krimin sodassa Kerchin ja Jenikalen valtaukseen. Sodan jälkeen alus oli Maltalla ja tykkivenelaivueen emälaivana. Alus osallistui vuoden 1856 laivastokatselmukseen Spitheadissä. Alus poistettiin 12. joulukuuta 1862 palveluksesta Portsmouthissa ja myytiin 26. helmikuuta 1870 Mr. D. Cooper Scottille romutettavaksi.

Lähteet muokkaa

  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817–1863 – Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Winfield, Rif s. 16
  2. Winfield, Rif s. 35
  3. Winfield, Rif s. 36
  4. Winfield, Rif s. 39