HMAS Hawkesbury (K363)
HMS Hawkesbury (viirinumero K363) oli Australian kuninkaallisen laivaston vuonna 1944 palvelukseenotettu River-luokan fregatti toisen maailmansodan lopulla.
| HMAS Hawkesbury | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Morts Dock and Engineering Company, Sydney |
| Kölinlasku | 24. elokuuta 1942 |
| Laskettu vesille | 24. heinäkuuta 1943 |
| Palveluskäyttöön | 5. heinäkuuta 1944 |
| Poistui palveluskäytöstä | 14. helmikuuta 1955 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 340 t (standardi) 1 923 t (kuormattu) |
| Pituus | 91,85 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 11,18 m |
| Syväys | 3,66 m |
| Koneteho | 5 500 ihp (4,1 MW) |
| Nopeus | 20 solmua |
| Miehistöä | 140 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × QF 4"/L40 Mk XIX -tykkiä yksiputkisina CP Mk XXIII -asennuksina 3 × Bofors 40 mm ilmatorjuntatykki 1 × Hedgehog-sukellusveneentorjuntaheitin 2 × Squid-sukellusveneentorjuntaheitintä 150 syvyyspommia |
Valmistus muokkaa
- Pääartikkeli: River-luokka (fregatti)
Alus tilattiin 16. elokuuta 1941 Morts Dock and Engineering Companyltä Sydneystä, missä köli laskettiin 24. elokuuta 1942. Alus laskettiin vesille 24. heinäkuuta 1943 kumminaan rouva Ashley[1] ja otettiin palvelukseen 4. heinäkuuta 1944 ensimmäisenä päällikkönään komentajakapteeni Howard J. Weston[1].[2]
Palvelus muokkaa
Koeajojen päätyttyä Australian itärannikolla alus lähti Uuteen-Guineaan suojaamaan saattueita, jolloin sen kotisatamana oli Manus. Aluksen miehistö osallistui 26. syyskuuta palavan tankkeri Misson Ridgen pelastustöihin. Tulipalo oli saanut alkunsa aluksen kolaroitua rahtialus Don Marquisin kanssa. Hawkesbury pelasti aluksen miehistön, minkä jälkeen se sammutti ruiskujen ja sammutusryhmien avulla tulipalon.[1]
Alus oli Seeadler Harbourissa Yhdysvaltain laivaston ammuslaiva Mount Hoodin räjähtäessä 10. marraskuuta. Hawkesbury ei vaurioitunut onnettomuudessa. Joulukuussa alus jatkoi saattuetehtävissä ja se muun muassa suojasi Yhdysvaltain 81. jalkaväkidivisioonan Peleliulta Russellille. Alus palasi 20. joulukuuta Brisbaneen, jolloin päättyi neljän kuukauden palvelus operaatioalueella.[1]
Tammikuussa 1945 alukselle nousi laivastoministeri N. J. O. Makin, joka kiersi aluksella pohjoiset laivastotukikohdat vieraillen muun muassa Townsvillessä, Cairnsissa, Thursday Islandilla ja Darwinissa. Alus palasi 18. tammikuuta Uuteen-Guineaan Madangiin. Alus liitettiin 20. tammikuuta Hollandiassa Filippiinienmeren aluekomentajan alaisuuteen ja se aloitti saattueiden suojaamisen Leytenlahdella. Tehtävän päätyttyä alus palasi Hollandiaan 14. helmikuuta. Alus jatkoi 18. helmikuuta saattuepalvelusta Leytenlahdella, mistä se palasi 14. huhtikuuta Hollandiaan ja edelleen Morotaille.[1]
Alus lähti 27. huhtikuuta Morotailta suojaten ensimmäistä Australian maihinnousujoukkojenkuljetusta Tarakaniin Borneolle, missä alus oli tulitukiosastossa. Alus vapautui tehtävästä 7. toukokuuta, jolloin se saattoi Yhdysvaltain laivaston tankkerin Leytelle. Tämän jälkeen alus suojasi Borneon ja Filippiinien välisiä saattueita. Toukokuun lopulla alus oli ankkurissa San Pedronlahdella.[1]
Kesäkuussa alus osallistui Bruneinlahden maihinnousuun Borneolla ja suojasi täydennyssaattueita Morotailta. Heinäkuussa alus keräsi tiedustelutietoja japanilaisten toiminnasta Molukeilla ja se loi HMAS Cape Leeuwinin kanssa majakat avattaessa merireitti Darwinista Morotaille. Alus tulitti 22. heinäkuuta japanilaisten asemia Jariffilla. Alus sytytti 27. heinäkuuta viimeisen valon Boo Besarille, jolloin se lähti Thursday Islandin kautta Sydneyyn.[1]
Lyhyen huoltojakson jälkeen Sydneyssä alus lähti 29. elokuuta suojaten joukkojenkuljetusalus Duntroonin Singaporeen, missä se viipyi aina 20. syyskuuta saakka odottaen australialaisten sotavankien saapumista. Alus saapui Darwiniin syyskuun viimeisenä päivänä ja seuraavana päivänä se lähti Timorille vastaanottaakseen japanilaisten antautumisen Koepangissa 3. lokakuuta.[1]
Alus tarkasti japanilaisten asemia muun muassa Ambonilla 8.-12. lokakuuta, minkä jälkeen se vietti kolme päivää Borneolla. Lokakuun lopulla alus tiedusteli Celebesillä sekä Banggain ja Soelan saarilla. Gorontalossa 31. lokakuuta aluksen miehistö osallistui paikallisen rajahin ja hänen väkensä järjestämiin Japanin antautumisjuhlallisuuksiin. Valvontatehtävät jatkuivat aina 8. marraskuuta saakka, jolloin alus saapui Ternatelle aluetta hallinnoivan sulttaanin kanssa. Alus vieraili Menadossa, Gorontalolla, Parigilla, Posolla, Banggailla, Sanamalla ja Ternatella. Menadoa ja Ternatea lukuun ottamatta alus oli ensimmäinen vierailun tehnyt liittoutuneiden alus japanilaisten alueen valtaamisen jälkeen.[1]
Alus lähti 12. marraskuuta Morotailta ja vierailtuaan Amboinalla se jatkoi matkaansa Sydneyyn, missä aluksen sodan ajan palvelus päättyi. Marraskuun lopulla alus saapui Port Philip Bayhin ja se siirrettiin Williamstownissa telakalle. Seitsemäntoista palveluskuukauden aikana alus oli purjehtinut 81 056 merimailia. Huhtikuussa 1946 oltuaan neljä kuukautta huollettavana alus liittyi Australian asettamaan laivueeseen itärannikolla. Oltuaan kolmetoista kuukautta Uudessa Etelä-Walesissa ja Queenslandissa alus siirrettiin reserviin 31. toukokuuta 1947.[1]
Oltuaan viisi vuotta reservissä alus palautettiin palvelukseen 14. toukokuuta 1952 päällikkönään komentajakapteeni John P. Stevenson. Alus liitettiin 31. heinäkuuta Fremantlessa osaksi Britannian kuninkaallisen laivaston 4. taisteluosaston 1. fregattilaivueeseen, jonka johtoaluksena oli HMAS Shoalhaven, Kolme seuraavaa kuukautta alus osallistui ydinkokeisiin Monte Bellolla. Alus valvoi suoja-aluetta ja oli yhteysaluksena Onslowin ja operaatioalueen välillä. Brittiosasto poistui alueelta 31. lokakuuta, jonka jälkeen Hawkesbury jatkoi luoteisrannikon valvontaa 15. tammikuuta 1953 saakka. Alus lähti Monte Bellosta Sydneyyn, jossa se oli seuraavat kuukaudet huollossa ja miehistönkoulutuksessa. Syyskuussa alus oli Sydneyn ja Noumeaun välillä käydyssä Uuden Caledonian satavuotisjuhlallisuuksiin liittyvässä purjehduskilpailussa radioaluksena.[1]
Marraskuussa alus lähti lounaiselle Tyynellemerelle ja se saapui 26. marraskuuta Manukseen, missä se vapautti Shoalhavenin pohjoisten merialueiden valvonnasta. Alus oli alueella joulukuusta huhtikuuhun 1954 tehden tieteellisiä mittauksia. Alus vieraili monissa kohteissa Uudessa-Guineassa, Uudessa-Britanniassa, Solomoneilla ja pienemmillä saarilla ja se purjehti lähes 9 000 merimailia ennen kuin palasi Sydneyyn 21. huhtikuuta.[1]
Talven alus oli Sydneyssä ja 8. elokuuta alus saapui Darwiniin aloittaen partioinnin Arafurassa ja Timorinmerellä. Alukselle nousi 19. syyskuuta pääministeri R. G. Menzies perheineen. Partiomatka päättyi 27. syyskuuta ja se saapui 30. syyskuuta Port Moresbyyn aloittaen uuden partioinnin. Tyynenmeren saarilla ja Naurulla alus vieraili lokakuussa ja Solomoneilla marraskuussa. Alus otti 6. marraskuuta kiinni japanilaisen sampaanin, joka oli salakalastamassa Nugurialla, ja toimitti vangitun miehistön Rabauliin tuomittaviksi.[1]
Alus vapautui partiotehtävistä joulukuussa 1954 ja se palasi Sydneyyn huollettavaksi. Samalla alus valmisteltiin palveluksesta poistoon. Alus poistettiin palveluksesta 14. helmikuuta 1955 sen matkattua 52 000 merimailia toisella palvelusrupeamallaan. Alus sijoitettiin alkuvuodesta 1961 poistolistalle ja myytiin 21. syyskuuta Tolo Mining and Smelting Companylle Hongkongiin. Alus myytiin edelleen japanilaisyritykselle Amakasu Sangyo Kisen Companylle, mutta se viipyi laivaston ankkuripaikalla. Alus lähti 7. syyskuuta 1962 hinattuna yhdessä HMAS Murchisonin kanssa Sydneystä Kauko-Itään romutettavaksi.[1]
Lähteet muokkaa
- Lavery, Brian: River-class Frigates and the Battle of the Atlantic - A Technical and Social History. Lontoo, Englanti: National Maritime Museum, 2006. ISBN 0-948065-73-7. (englanniksi)
- Friedman, Norman: British Destroyers & Frigates - The Second World War and After. Barnsley, Englanti: Seaforth Publishing, 2008. ISBN 978-1-84832-015-4. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)