Avaa päävalikko
Martin Wetzer
Valkoisen armeijan rintamalinja ja ryhmäjako maaliskuun alussa vuonna 1918.
Hämeen- ja Satakunnan ryhmän Tamperetta vastaan suunnatun hyökkäyksen yleiskartta.

Hämeen ryhmä oli valkoisen armeijan ryhmittymä Suomen sisällissodassa. Ryhmän päällikkönä toimi eversti Martin Wetzer. Hämeen ryhmä perustettiin, kun eversti Wetzer sai kaikkien valkoisten joukkojen päällikkyyden akselilla Ruovesi - Vilppula - Mänttä 5. helmikuuta 1918. Hämeen ryhmän ensimmäinen esikunta oli Haapamäellä, josta se siirrettiin Vilppulaan 17. helmikuuta 1918. Ryhmän vastuulla oli rintamaosuus Näsijärvestä Päijänteeseen.

EsikuntaMuokkaa

Kokoonpano 17. helmikuuta 1918.

  • Esikuntapäällikkö: everstiluutnantti M. Spåre
adjutantteina varatuomari E. A. Aaltio ja apulaisena tohtori Malkamäki.
majoituspäällikkönä nimismies L. Luoma, aseman komendanttina maisteri R. Pihkala, vahtipäällikkönä jääkärivahtimestari Otto Vilhelm Nenonen, vankien hoidon ja kuljetusten päällikkönä ylioppilas O. Brofeldt, hevoskyytien hoitajana opettaja A. Aura, asevaraston hoitajana ylioppilas Y. Koivukoski, intendenttinä kauppias K. E. Heikkilä ja sairashoidon päällikkönä tohtori H. Haeggström.

Kokoonpano henkilövaihdosten jälkeen 14. maaliskuuta 1918.

  • Esikuntapäällikkö: everstiluutnantti M. Spåre
  • Sotilastoimintaosasto: majuri Ivar Hult 10. maaliskuuta 1918 alkaen.
Adjutantit: kapteeni Heijke Heijkensköld ja luutnantti Hällén sekä päämajasta Hämeen rintamalle komennettu luutnantti J. W. Snellman 13. maaliskuuta 1918 alkaen.
v.t. päivystysupseerit: Brusiin ja Nordström.
insinööriupseeri: luutnantti Erik von Frenckell 13. maaliskuuta 1918 alkaen.
tiedustelu-upseerina luutnantti Eero Kuussaari 21. maaliskuuta 1918 alkaen, Tampereen valtauksen jälkeen hän palasi Päämajan tietotoimistoon.
  • Esikunnan kanslia: komentoasiainadjutantti rautatievirkamies V. A. Aaltonen 1. maaliskuuta 1918 alkaen.
talousasiainadjutantti kauppias Harald Blomqvist ja registraattori Kaiho.
  • Komendanttiosasto: esikunnan komendantti kenraalimajuri T. Lode 6. maaliskuuta 1918 alkaen.
adjutantit kapteeni Carl Less, postinhoitaja maisteri P. Pihkala.
  • Tykistöosasto: päällikkö everstiluutnantti Paul Londén hän komensi Hämeen ryhmän tykistöä.
  • Lääkintäosasto: ylilääkäri tohtori E. V. Knape 12. maaliskuuta 1918 alkaen.
  • Eläinlääkintäosasto: eläinlääkäri Pettersson.

Joukko-osastotMuokkaa

I Ruoveden pataljoonaMuokkaa

5. eteläpohjalainen komppania. Päällikkö vänrikki G. Lindholm. Komppania oli koottu Härmän, Alajärven suojeluskunnan miehistä ja käsitti aluksi 138 miestä , mutta se sai täydennyksenä 25. helmikuuta 1918 95 miestä Kuortaneelta. Komppania siirtyi 17. maaliskuuta 1918 J. W. Snellmanin komentoon.
10. eteläpohjalainen komppania. Päällikkö jääkäriluutnantti Juho Komonen. Komppania koottiin Ylistaron suojeluskunnan miehistä ja se saapui rintamalle 17. helmikuuta 1918 ja käsitti 140 miestä. Täydennystä komppania sai 67 ylistarolaismiehen verran 24. helmikuuta 1918. Komppanian nimi muutettiin 22. maaliskuuta 1918 alkaen I Ruoveden pataljoonan 1. komppania.
11. eteläpohjalainen komppania. Päällikkö. jääkäriluutnantti Arvid Kokko (kaatui Tampereen edustalla). Komppania koottiin Isonkyrön suojeluskunnan miehistä. Komppania siirrettiin Enonrannasta 17. maaliskuuta 1918 ja oli aluksi jääkäriluutnantti Carl Lennart Nordensvanin komennossa. Komppania käsitti rintamalle saapuessaan 85 isokyröläistä ja siihen siirrettiin 4. eteläpohjalaisesta komppaniasta täydennyksenä 27 miestä. Komppania siirrettiin 22. maaliskuuta II Mannisen pataljoonan 3. komppaniaksi.
12. eteläpohjalainen komppania, päällikkö ylioppilas F. Strömbäck. Komppania koottiin Pietarsaaren, Kokkolan, Kälviän ja Kannuksen suojeluskunnan miehistä. Komppania saapui rintamalle 19. helmikuuta ja käsitti 222 miestä. Saapuneista miehistä osa käytettiin 2. maaliskuuta 1918 uudelleen perustettavan 7. komppanian tarpeisiin.
14. eteläpohjalainen komppania. Päällikkö ylioppilas Gunnar Törnvall. Komppania koottiin Alahärmän suojeluskunnan miehistä ja se saapui rintamalle 26. helmikuuta 1918.
yksi tykki 1. hämäläisestä Lunquistin patterista.
kenttälennätinosasto

II Mannisen pataljoonaMuokkaa

Akselilla Isoniemi - Välikoski - Manninen

  • Päällikkönä: jääkärikapteeni Juho Henrik Heiskanen apulaisenaan jääkäriluutnantti Carl Lennart Nordensvan (jääkärikapteeni Heiskanen siirrettiin ylipäällikön käskystä rintamalta Vöyrin sotakoulun päälliköksi ja hänen sijaisekseen määrättiin jääkäriluutnantti Nordensvan, kunnes varsinaiseksi päälliköksi nimettiin 19. helmikuuta 1918 jääkärikapteeni Tiainen). Nordensvan jatkoi myöhemminkin pataljoonan komentajana, kunnes luovutti sen 24. maaliskuuta 1918 alkaen 9. komppanian päällikkö Oskar Vilhelm Peltokankaalle siirryttyään itse kolonnan päälliköksi. Peltokangas johti pataljoonaa ensin Vehmaisissa ja sitten Messukylässä, missä hän kaatui yhdessä lähettinsä Onni Kokon kanssa.
1. eteläpohjalainen komppania, päällikkö Matti Laurila ja myöhemmin jääkäri Gabriel Viitaharju. Komppania koottiin Ylihärmän, Lappajärven ja Vimpelin suojeluskunnan miehistä.
9. eteläpohjalainen komppania. Komppania koottiin Vaasan ja sen ympäristön suojeluskuntalaisista. Päällikkö jääkäriluutnantti Oskar Vilhelm Peltokangas (komppania kuului II Mannisen pataljoonaan 22. maaliskuuta 1918 alkaen).
11. eteläpohjalainen komppania komppania kuului 22. maaliskuuta alkaen II Mannisen pataljoonaan ja se oli pataljoonan 3. komppania. (katso I Ruoveden pataljoona)
1. hämäläinen patteri, 2 tykkiä, päällikkö kapteeni Lundquist. (patterin kolmesta tykistä yksi oli Ruoveden pataljoonan käytössä).
konekiväärijoukkue, johtajana jääkäriluutnantti Pekka Heikka (siirrettiin myöhemmin Vaasan rykmentin 1. pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan päälliköksi).
kenttälennätinosasto

III Seppälän pataljoonaMuokkaa

1. hämäläiskomppania, päällikkö luutnantti Väinö A. Mikkola. Komppania koottiin Längelmäen, Kangasalan ja muun Hämeen suojeluskuntien miehistä.
2. hämäläiskomppania, päällikkö kapteeni Martin Ekström. Komppania koottiin Jyväskylän suojeluskunnan miehistä.
13. pohjoispohjalainen komppania. Päällikkö jääkäriluutnantti Lahja August Oksanen. Komppania koottiin Raahen, Ylistaron ja Alavuden suojeluskunnan miehistä. Puolet komppaniasta oli alistettu 17. maaliskuuta 1918 alkaen Tiaisen komentoon (katso Vilppulan kolonna) ja toinen puoli oli eversti Forsellin komennossa.
Kranaatinheitinpatteri, päällikkö ruotsalainen luutnantti Martin Ekströn. Patteri käsitti kaksi heitintä. Patterin toinen jaos sijoitettiin Vilppulan rintamalle. Patteri siirtyi rintamalle 27. helmikuuta 1918 ja käsitti 26 miestä, joista siis puolet ohjattiin Vilppulaan.

IV Vilppulan pataljoonaMuokkaa

 
Komppanianpäälliköt ratsailla Vilppulan rintamalla, vasemmalta 2. komppanian päällikkö Otto Vilhelm Nenonen ja 3. komppanian päällikkö Yrjö Johannes Könni.
2. eteläpohjalainen komppania, päällikkö jääkäriluutnantti Juho Emil Vähäpassi ja komppanian uudelleen perustamisen jälkeen 2. maaliskuuta 1918 alkaen jääkäri(vänrikki) Otto Vilhelm Nenonen (siirrettiin 1. huhtikuuta 1918 alkaen III Seppälän pataljoonan adjutantiksi). Komppania koottiin Kurikan ja Töysän suojeluskunnan miehistä.
3. eteläpohjalainen komppania, päällikkö jääkäriluutnantti Yrjö Johannes Könni. Komppania koottiin Ilmajoen suojeluskunnan miehistä.
7. eteläpohjalainen komppania, päällikkö jääkäriluutnantti Kalle Heikki Kuokkanen (siirrettiin 1. maaliskuuta 1918 Karjalan rintamalle 2. pataljoonan komentajaksi) myöhemmin eläinlääkäri Walter Ehrström. Komppanianvääpelinä toimi jääkäri Einar Henrik Gädda. Komppania koottiin Jalasjärven suojeluskunnan miehistä. Komppania sai täydennyksenä 58 ilmajokelaista miestä 26. helmikuuta 1918. Komppania hajotettiin 2. maaliskuuta 1918 ja 99 miehestä siirrettiin 65 kotiseudulleen liitettäväksi siellä parhaillaan perustettaviin uusiin yksiköihin. 7. komppania perustettiin uudelleen 12. komppanian jäljelle jääneistä Kokkolan miehistä ja myöhemmin saapuneesta 48 pietarsaarelaisesta miehestä ja he saivat päällikökseen eläinlääkäri Walter Ehrströmin.
13. eteläpohjalainen komppania, päällikkö 21. helmikuuta 1918 alkaen jääkäriluutnantti Lahja August Oksanen. Komppaniasta oli puolet alistettu (Wangelin joukkue) Tiaiselle. Komppania saapui rintamalle 21. helmikuuta 1918 ja käsitti 170 Haapamäeltä lähtenyttä miestä, jotka olivat kotoisin, 92 Alavudelta, 46 Raahesta ja 32 Ylistarosta.
Kranaatinheitinpatterin 2. jaos, päällikkö kreivi Filip von Schwerin. Patterin jaos siirrettiin rintamalle 27. helmikuuta ja käsitti 26 miestä, joista 13 jäi Seppälään. (katso myös III Seppälän pataljoona)
Kenttälennätinosasto.
Ahlforsin patteri. Kaksi tykkiä.

V Mäntän pataljoonaMuokkaa

 
Mäntän pataljoonan esikunta, pöydän päässä istuu pataljoonan komentaja Väinönheimo.
4. eteläpohjalainen komppania. Päällikkö jääkäriluutnantti Lahja August Oksanen (siirrettiin myöhemmin 13. komppaniaan päälliköksi), kaupanhoitaja Verner Kaatiala. Komppania koottiin Kuortaneen, Vähänkyrön, Jalasjärven, Alavuden ja Ähtärin miehistä.
6. eteläpohjalainen komppania. Päällikkö jääkärivääpeli Onni Vilhelm Vuorisalo (siirrettiin Vaasan rykmentin 2. pataljoonaan). Komppania koottiin Keuruun, Mäntän ja Pihlajaveden miehistä.
8. eteläpohjalainen komppania. Päällikkö jääkäriluutnantti Einar Nikolai Mäkinen (sairastui), ruotsalainen luutnantti Sjöström sekä 21. maaliskuuta 1918 alkaen jääkärivääpeli Aarne Wennfrid Möttönen . Komppania koottiin Kauhavan, Pietarsaaren, Ylivieskan, Nivalan ja Sievin suojeluskunnan miehistä. Komppania oli Hämeen ryhmän reservinä Vilppulassa eversti Forsellin komennossa. Komppania sai täydennystä 79 Kauhavalaisen verran 26. helmikuuta 1918 entisten 161 miehen lisäksi. Tosin samana päivänä komppania sai luovuttaa osan miehistään 12. eteläpohjalaiselle komppanialle lähetettäväksi Ruovedelle.
3. hämäläinen komppania. Päällikkö jääkäriluutnantti Juho Emil Vähäpassi (siirrettiin 9. huhtikuuta konekiväärikomppanianpäälliköksi Vaasan rykmentin II pataljoonaan). Komppania koottiin Kuoreveden suojeluskunnan miehistä.
Konekiväärikomppania. Päällikkö Luutnantti Larva.
2. krenatöörirykmentin Savon pataljoona Pataljoona alistettiin 16. maaliskuuta 1918 Hämeen ryhmälle ja sijoitettiin Mänttään.
Ratsuväkiosasto. Päällikkö postimestari Blåfield.

ReserviMuokkaa

Komentaja eversti V.J.Forsell.

2. krenatöörirykmentin Jyväskylän pataljoona Pataljoona alistettiin Hämeen ryhmälle 16. maaliskuuta 1918 ja sijoitettiin Vilppulaan ja oli Hämeen ryhmän reservissä eversti Forsellin komennossa.
1. reservikomppania. Päällikkö maanviljelijä L. Kulenius. Komppania koottiin Teerijärven, Vetelin, Lohtajan ja Himangan suojeluskunnan miehistä. Komppania oli Hämeen ryhmän reservinä Vilppulassa eversti Forsellin komennossa.
2. reservikomppania. Päällikkö reservin luutnantti J. W. Snellman. Komppania koottiin Toholammin, Ylivieskan ja Nurmon suojeluskunnan miehistä. Komppania oli aluksi Haapamäellä rautatievartiotehtävissä, mistä se Snellmanin johdolla siirtyi rintamalle (Ruovedelle) 17. maaliskuuta 1918 Hjalmarsonin osaston käyttöön ja käytettäväksi sitä Kurun valtauksessa.
kenttälennätinosasto
2. hämäläispatteri, kaksi tykkiä

LähteetMuokkaa

  • N. V. Hersalo, Suojeluskuntain historia I - III, Hata Oy Vaasa 1966.
  • Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975, ISBN 951-99046-9-7
  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng, Soikkeli: Suomen vapaussota I-VI Otava Helsinki 1920-1925.
  • Toim. Kai Donner, Th. Svedlin ja Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I - VIII, Gummerus Jyväskylä 1927.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.