Gustaf Gisselkors (n. 1693 Pohjanmaa22. elokuuta 1769) oli suomalainen sotilas ja uskonnollinen vaikuttaja.

Gisselkors kuului inkeriläiseen pappissukuun. Hän otti osaa Suuren Pohjan sodan sotatoimiin Pohjanmaan rykmentin aliupseerina ja seurasi 1714 Tapani Löfvingiä tämän partioretkillä. Vuoden 1718 Norjan sotaretkellä Gisselkorsista tuli vänrikki, 1750 hänet korotettiin kapteeniksi ja Ilmajoen komppanian päälliköksi. Armeijasta Gisselkors erosi 1761. Hän oli liittynyt veljesten Jaakko ja Eerik Erikssonin separatistiseen uskonliikkeeseen ja näiden poistuttua maasta oli liikkeen huomattavimpia edustajia Pohjanmaalla. Vuonna 1736 ja myöhemminkin Gisselkors oli syytettynä epäkirkollisuudesta mutta selvisi tuomiotta. Hänen 1767 uskonystävilleen kirjoittamansa kirje osoittaa silti, että hänen uskonnollinen kantansa oli muuttunut ajan myötä vain jyrkemmäksi.

Lähteet muokkaa

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 231.