Guiomar Novaes
Guiomar Novaes (28. helmikuuta 1895 São João da Boa Vista – 7. maaliskuuta 1979 São Paulo) oli brasilialainen pianisti.[1]
.jpg)
Novaes aloitti 7-vuotiaana opiskelun Luigi Chiaffarellin johdolla. Vuonna 1909 hän pääsi Brasilian hallituksen stipendillä opiskelemaan Isidor Philippin johdolla Pariisin konservatorioon, josta hän valmistui kaksi vuotta myöhemmin ensipalkinnon kera. Novaes kiersi Länsi-Euroopassa ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen saakka ja teki 11. marraskuuta 1915 Pohjois-Amerikan-debyyttinsä New Yorkissa.[1]
Novaes meni vuonna 1922 naimisiin arkkitehti, säveltäjä Octávio Pinton kanssa. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta, joita varten Pinto sävelsi teoksen Scenas infantis. Novaes levytti muiden muassa François Couperinin, Domenico Scarlattin, Johann Sebastian Bachin, Wolfgang Amadeus Mozartin, Isaac Albénizin, Camille Saint-Saënsin[2], Ludwig van Beethovenin, Robert Schumannin, Franz Lisztin, Frédéric Chopinin, Claude Debussyn ja Louis Moreau Gottschalkin teoksia. Hän jatkoi uraansa 1970-luvun alkuun ja piti viimeisen Yhdysvaltain-esiintymisensä Hunter Collegessa vuonna 1972.[1]
Harold C. Schonberg rinnasti Novaesin esiintyjänä Josef Hofmanniin.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Guiomar Novaës AllMusic
- ↑ Guiomar Novaes Naxos
- ↑ Guiomar Novaes Steinway & Sons
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guiomar Novaes Wikimedia Commonsissa
