Avaa päävalikko

Guava eli hedelmäguava (Psidium guajava) on myrttikasveihin (Myrtaceae) lukeutuva pensas tai pienehkö trooppinen puu, joka kasvaa luonnostaan Karibialla, Väli- ja Etelä-Amerikassa. Guavapuu kasvaa luonnossa 20 m korkeaksi, hedelmätarhoissa se jää yleensä kymmenmetriseksi. Sen kaarna on sileää, kuparinväristä ja hilseilee paljastaen vihreän jälsikerroksen.[1]

Guava
Psidium guajava fruit.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Myrtales
Heimo: Myrttikasvit Myrtaceae
Suku: Guavat Psidium
Laji: guajava
Kaksiosainen nimi

Psidium guajava
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Guava Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Guava Commonsissa

Guavan päärynänmuotoinen hedelmä on syötävä ja halkaisijaltaan noin 3–10 cm:n kokoinen. Hedelmän väri vaihtelee vaalean vihreästä keltaiseen ja joillakin lajeilla jopa voimakkaan punaiseen. Hedelmällä on voimakas tuoksu, ja se maistuu happamalta ja makealta.

Guavan kukka.
Nuori guavan taimi.

Viljely ja käyttöMuokkaa

Monissa trooppisissa maissa viljellään guavaa. Hedelmän voi syödä sellaisenaan. Guavan lehdistä ja hedelmistä valmistetaan myös teetä, jota käytetään hoitona vatsavaivoihin.[2]

Guavaa voi myös viljellä Suomessa huonekasvina, jolloin kaupasta ostetun hedelmän siemeniä kylvetään kukkamultaan isoon reikäpohjaiseen kukkaruukkuun valoisalle paikalle. Kastellaan säännöllisesti, mutta mullan annetaan kuivahtaa kastelukertojen välillä. Kesäisin sitä voi pitää ulkona suojaisassa paikassa tai parvekkeella, mutta kylmää se ei kestä. Kukkii ja tuottaa hedelmää 2-3 vuodessa.[3]

Guava sisältää runsaasti C-vitamiinia, jopa 228 mg sataa grammaa kohden.[4] Täten yksi keskikokoinen guava, joka painaa n. 55 g, sisältää 126 mg C-vitamiinia, joka on 209 % suositellusta 60 mg:n päivän saantisuosituksesta.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa