Gregorio Manzano (s. 5. elokuuta 1956) on espanjalainen jalkapallovalmentaja.

Gregorio Manzano
Henkilötiedot
Koko nimi Gregorio Manzano Ballesteros
Syntymäaika 5. elokuuta 1956 (ikä 67)
Syntymäpaikka Bailén, Jaén, Espanja
Valmennusura
1983–1985
1985–1986
1986–1988
1988–1989
1989–1990
1990–1991
1991–1993
1993–1998
1998–1999
1999–2000
2000–2001
2001–2002
2002–2003
2003–2004
2004–2005
2006–2010
2010–2011
2011
2013
2014–2015
2016
2017–2018
Espanja Santisebastian CF
Espanja Villacarrillo
Espanja Deportivo Iliturgi
Espanja Villanueva
Espanja Ubéda CF
Espanja Real Jaén
Espanja Martos CD
Espanja Talavera CF
Espanja CD Toledo
Espanja Real Valladolid
Espanja Racing de Santander
Espanja Rayo Vallecano
Espanja RCD Mallorca
Espanja Atlético Madrid
Espanja Málaga CF
Espanja RCD Mallorca
Espanja Sevilla FC
Espanja Atlético Madrid
Espanja RCD Mallorca
Kiina Beijing Guoan
Kiina Shanghai Greenland
Kiina Guizhou

Manzano on koulutukseltaan psykologi eikä hänellä ole omaa pelaajataustaa. Manzanon erityisenä vahvuutena on pidetty hänen kykyään elvyttää kriisijoukkueita, jotka taistelevat sarjasta putoamista vastaan. Lisäksi hänen harjoitusmetodejaan pidetään poikkeuksellisina. Esimerkiksi Manzanon valmentaessa Rayo Vallecanoa joukkueen pelaajien tuli hioa syöttötekniikkaansa pallottelemalla side silmillä.[1]

Ura valmentajana muokkaa

Manzano aloitti uransa valmentamalla useampia pienseuroja eteläespanjalaisessa kotimaakunnassaan Jaénissa. Ensimmäinen pesti ammattilaisliigaan tuli vuonna 1996, kun kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, Segunda División B:ssä, pelaava toledolaisseura Talavera palkkasi Manzanon. Hänen ensimmäinen pääsarjaseuransa oli Real Valladolid, jonne hän siirtyi vuonna 1999. Valmennusuran tähänastinen huippu osui kaudelle 20022003, jolloin hän valmensi Real Mallorcaa. Tuolloin Manzano miehistöineen voitti Espanjan cupin. Ennen Recreativo Huelvan kaatumista finaalissa Mallorca oli raivannut tieltään Real Madridin neljännesvälierissä ja Deportivo La Coruñan välierävaiheessa. Mestarijoukkueen avainpelaaja oli nykyisin Interi Milania edustava Samuel Eto'o.

Manzanon menestys herätti myös suurseurojen kiinnostuksen ja valmentajan seuraava osoite oli pääkaupungin Atlético Madrid. Mallorcalta hän vei mukanaan argentiinalaisen pelintekijän Ariel Ibagazan ja laitahyökkääjä Álvaro Novon. Manzano seurasi tehtävässä legendaarista Luis Aragonésia, joka oli nostanut Atléticon uudelleen Espanjan pääsarjaan vuonna 2002. Seuran tavoite oli yltää seuraavana vuonna eurokentille. Manzanon alaisuudessa Atlético jäi kuitenkin seitsemänneksi eikä pelkkä paikka Intertoto Cupissa tyydyttänyt seurajohtoa, joka vapautti Manzanon tehtävistään kauden 2003–2004 päätteeksi.[2]

Valmennettuaan Málagaa yhden kauden verran Manzano siirtyi jälleen valmentamaan Mallorcaa. Toisen Mallorca-pestin paras saavutus oli kauden 2009–2010 viides sija. Manzano jätti Mallorcan kyseisen kauden päätteeksi, koska talousvaikeuksissa painiskeleva seura ei kyennet tarjoamaan hänelle haluamaansa jatkosopimusta.[3]

26. syyskuuta 2010 hänen ilmoitettiin siirtyvän Sevillan uudeksi päävalmentajaksi. Hän korvaa tehtävässä Antonio Álvarezin.[4] Manzanon johdolla Sevilla sijoittui liigassa lopulta viidenneksi jääden neljän pisteen päähän Mestarien liigan karsintoihin oikeuttaneesta nelossijasta. Kauden jälkeen seura ilmoitti ettei se jatka Manzanon sopimusta. [5]

Kesäkuussa 2011 Manzano palasi Atléticoon ja solmi seuran kanssa yhden kauden mittaisen sopimuksen.[6] Kausi 2011/12 lähti käyntiin alle odotusten ja Atlético vajosi syyskaudella La Ligan keskikastiin. Putoaminen Copa del Reystä Segunda B:ssä pelannutta Albacete Balompiétä vastaan ja jumittuminen liigan sijalle 10 johtivat lopulta Manzanon potkuihin joulun alla 2011. [7]

Helmikuussa 2013 Manzano palasi Primera Divisiónin toiseksi viimeisenä majailleen RCD Mallorcan päävalmentajaksi. [8] Manzano ei onnistunut pelastamaan seuraa putoamiselta. Kauden jälkeen hän joutui jättämään tehtävänsä. [9]

Helmikuussa 2014 Manzanosta tuli Kiinan Superliigassa pelaavan Beijing Guoanin päävalmentaja. [10] Manzanon johdolla Guoan taisteli liigamestaruudesta kaudella 2014, mutta joutui lopulta taipumaan hopealle kolmen pisteen erolla Guangzhou Evergrandeen. Menestyksen myötä Manzano valittiin Kiinan Superligian vuoden parhaaksi jalkapallovalmentajaksi. [11] Manzano jätti Guoanin kaksivuotisen sopimuksen umpeuduttua kauden 2014 jälkeen. [12] Joulukuussa 2015 uutisoitiin, että hän aloittaa vuoden 2016 alussa Shanghai Greenlandin päävalmentajana. [13]

Manzanon johdolla Shanghai Greenland pelasi hyvän kauden Kiinan Superliigassa sijoittuen lopulta neljänneksi. Sijoitus oli seuran paras saavutus kuuteen vuoteen. Kiinan cupissa joukkueen tie katkesi välieriin. Kokonaisuutena hyvästä ja menestyksekkäästä kaudesta huolimatta seura ilmoitti marraskuun alussa 2016, ettei se jatka Manzanon sopimusta kauden jälkeen.[14]

Toukokuussa 2017 Manzano jatkoi valmennusuraansa Kiinassa Superliigaan nousseen Guizhoun päävalmentajana.[15] Manzano luotsasi sarjanousijan kaudella 2017 liigassa sijalle 7 ja joukkue uusi sarjapaikkansa. Kaudella 2018 menestys oli heikompaa ja Guizhoun majaillessa kesäkuun alussa sijalla 16, seurajohto erotti Manzanon.[16]

Meriitit muokkaa

  • La Ligan vuoden valmentaja: 2008
  • Kiinan Superliigan vuoden valmentaja: 2014

Lähteet muokkaa


Edeltäjä:
Juande Ramos
La Ligan vuoden valmentaja
2008
Seuraaja:
Josep Guardiola
Edeltäjä:
Luis Aragonés
Quique Sánchez Flores
Atlético Madridin päävalmentaja
2003–2004
6–12/2011
Seuraaja:
César Ferrando
Diego Simeone
Edeltäjä:
Juande Ramos
Málagan päävalmentaja
2004–2005
Seuraaja:
Antonio Tapia
Edeltäjä:
Tomeu Llompart
Héctor Cúper
Joaquín Caparrós
Mallorcan päävalmentaja
2002–2003
2006–2010
2–6/2013
Seuraaja:
Jaime Pacheco
Michael Laudrup
José Luis Oltra
Edeltäjä:
Antonio Álvarez
Sevillan päävalmentaja
9/2010–2011
Seuraaja:
Marcelino Garcia Toral
Edeltäjä:
Aleksandar Stajonević
Beijing Guoanin päävalmentaja
2/2014–2015
Seuraaja:
Alberto Zaccheroni
Edeltäjä:
Francis Gillot
Shanghai Greenlandin päävalmentaja
2016
Seuraaja:
Gus Poyet