Gotthilf Heinrich Ernst Muhlenberg

Gotthilf Heinrich Ernst Muhlenberg tai Mühlenberg, etunimet joskus muodossa Henry Ernest (1753–1815) oli yhdysvaltalainen pappi, ekologi ja heinäkasvien tutkija. Hänen isänsä oli Heinrich Melchior Muhlenberg, joka toi saksalaisen luterilaisuuden Yhdysvaltoihin.[1]

Gotthilf Heinrich Ernst Muhlenberg
Henkilötiedot
Syntynyt17. marraskuuta 1753
New Providence, Pennsylvania, Yhdysvallat
Kuollut23. toukokuuta 1815 (61 vuotta)
Lancaster, Pennsylvania, Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkimusalue kasvitiede

Gotthilf Heinrich Ernst Muhlenberg oli Heinrich Melchior Muhlenbergin kolmas ja nuorin poika. Gotthilf Heinrich Ernst Muhlenberg syntyi New Providencessa, Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa, mutta vuonna 1761 Muhlenbergien perhe muutti Philadelphiaan. Muhlenberg opiskeli ensin New Provindencessa ja sitten Philadelphiassa, mutta kymmenenvuotiaana hän lähti veljiensä kanssa opiskelemaan Halleen, Saksaan. Muhlenberg kirjautui sisään yliopistoon vuonna 1769, mutta pysyi siellä vain noin vuoden.[2]

Vuonna 1770 Muhlenberg palasi Pennsylvaniaan ja auttoi isäänsä papin tehtävissä. Vuonna 1774 Muhlenberg meni naimisiin Philadelphiassa Catharine Hallin kanssa ja he saivat kaksi poikaa. Vuonna 1780 Muhlenbergia pyydettiin luterilaisen kirkon pastoriksi Lancasteriin, jossa hän vietti lopun elämänsä.[2]

Muhlenberg alkoi kiinnostua kasvitieteestä palattuaan Philadelphiaan. Häntä kiinnostivat erityisesti vähemmän näyttävästi kukkivat kasvit sekä itiökasvit. Tästä ei kulunut kauaa, kun Muhlenberg alkoi harrastaa kirjeenvaihtoa muiden kasvitieteilijöiden kanssa. Muhlenberg tutustui erityisesti Johann David Schöpfiin, joka myös auttoi häntä. Myöhemmin Muhlenberg kirjoitti myös useiden muiden eri maissa asuneiden kasvitieteilijöiden kanssa.[2]

Tutkimuksissaan Muhlenberg oli tarkka ja perinpohjainen. Vuoteen 1791 mennessä hän oli kerännyt yli 1100 erilaista kasvia kolmen mailin säteellä Lancasterista. Muhlenberg kokosi materiaaleistaan ja havainnoistaan teoksen Flora Lancastriensis, jonka hän esitteli American Philosophical Societylle heinäkuussa 1785. Hän laati siitä myös lajiluettelon Linnén nimistön mukaisesti ja siinä oli kasveja lähes 1100 lajia 454 suvusta. Lajien joukossa oli sekä luonnonvaraisia että viljeltyjä lajeja. Syyskuussa 1796 lajiluetteloon julkaistiin vielä täydennysosa.[2]

Vuonna 1809 Muhlenberg päätti kirjoittaa kattavan kokoomateoksen Pohjois-Amerikan tunnetuista luonnonvaraisista sekä villiytyneistä kasveista. Samoihin aikoihin hän myös kirjoitti täydellisiä lajikuvauksia Lancasterin ympäristössä kasvavista kasvilajeista omien näytteidensä ja materiaaliensa pohjalta, mutta hänen lajikuvauksiaan tai kokoomateostaan Pohjois-Amerikan kasveista ei kuitenkaan koskaan julkaistu. Kaksi vuotta Muhlenbergin kuoleman jälkeen vuonna 1817 hänen ystävänsä Zaccheus Collins julkaisi osan Muhlenbergin heiniä käsitelleistä kirjoituksista nimellä Descriptio uberior Gramineum. Muhlenbergin kasvikokoelmat siirtyivät hänen kuolemansa jälkeen hänen ystävilleen, jotka ostivat kokoelman reilulla 500 dollarilla. Kokoelma oli tuolloin 1818 vielä arvokas kokonaisuus, mutta sittemmin se on jäänyt unohduksiin ja rapistunut arvottomaksi.[2]

Muut kasvitieteilijät ovat kuitenkin tunnustaneet Muhlenbergin merkityksen kasvitieteelle ja nimenneet eri kasveja Muhlenbergin mukaan. Muun muassa Schreber antoi vasuheinien suvulle nimeksi Muhlenbergia. Muhlenbergin itse nimeämistä lajeista puolet on heinä- ja sarakasveja.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Allred, Kelly W.: Eponymy of New Mexico Grass Names. Desert Plants, 1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e f John W. Harshberger: The botanists of Philadelphia and their work, s. 92–97. Philadelphia: T. C. Davis, 1899. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.9.2022). (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa