Avaa päävalikko

Axel Gottfrid Strömberg (17. joulukuuta 1863 Utajärvi3. toukokuuta 1938) oli insinööri, teollisuusmies ja Oy Gottfr. Strömberg Ab:n perustaja ja toimitusjohtaja.[1]

Gottfrid Strömberg
Gottfrid Strömberg vuonna 1923.
Gottfrid Strömberg vuonna 1923.
Henkilötiedot
Syntynyt 17. joulukuuta 1863
Utajärvi
Kuollut 3. toukokuuta 1938 (74 vuotta)
Arvonimi vuorineuvos
Muut tiedot
Yritys Oy Gottfr. Strömberg Ab

HenkilöhistoriaMuokkaa

Strömbergin vanhemmat olivat Muhoksen pitäjän Utajärven Särkijärven kylässä Oulun läänissä sijainneen Kurimon rautaruukin ruukkimestarina toiminut vuori-insinööri Johan Edvard Strömberg ja tämän toinen vaimo Anna Kristina Amalia Bärlund. Perhe muutti Varkauteen Strömbergin ollessa yhdeksänvuotias. Strömberg solmi avioliiton 1887 kokkolalaisen Johanna Charlotta Erlingin kanssa. Lapseton liitto päättyi myöhemmin avioeroon. Vuonna 1916 hän meni uudelleen naimisiin Elsa Elisabet Anderssonin kanssa ja pariskunta sai kolme tytärtä. Strömbergiä on luonnehdittu seuraihmiseksi, jolla oli hyvä itsehillintä. Nuorempana hän harrasti purjehdusta, ratsastusta, metsästystä ja matkustelua, vanhempana taas klassista musiikkia ja kävelyretkiä Helsingin Eteläsatamaan.

NuoruusvuodetMuokkaa

Gottfrid Strömberg vietti lapsuutensa teknisessä ympäristössä ja oli kiinnostunut tekniikasta. Varkaus oli tuolloin Suomen laivanrakennuksen keskus, ja Strömberg osoitti teknistä lahjakkuuttaan rakentamalla höyrykoneita ja höyryllä toimivia pienoislaivoja.[2]

Kouluaikanaan Turussa Strömberg oli luokkansa priimus ja jo tuolloin kiinnostunut sähkötekniikasta. Jo koulupoikana vuonna 1880 hän rakensi Suomen ensimmäisen tasavirtakoneen ja vuonna 1881 ensimmäisen sähkögeneraattorinsa. Ajankohdan varhaisuudesta kertoo se, että Thomas Alva Edison oli keksinyt hehkulampun vain kaksi vuotta aikaisemmin.[3] Strömberg aloitti koneenrakennuksen opiskelun 18-vuotiaana Helsingissä Polyteknillisessä opistossa 1881 ja tutustui opintojen loppuvaiheessa hieman myös sähkötekniikkaan.[4]

Valmistuttuaan insinööriksi 1885 Strömberg opiskeli valtion apurahan turvin sähkötekniikkaa Berliinin kuninkaallisessa teknisessä korkeakoulussa Charlottenburgissa ja Hannoverin teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1885 vuoteen 1887. Sähkötekniikan johtavassa maassa hänellä oli tilaisuus perehtyä tuotannon viimeisiin saavutuksiin ja nähdä, mitä ja miten saksalainen sähköteollisuus, Siemens & Halske etunenässä, valmisti.[5]

Strömberg toimi Polyteknillisen opiston (myöh. Teknillinen korkeakoulu) ensimmäisenä sähkötekniikan opettajana vuosina 1887–1894. Strömberg oli sähkötekniikan opetuksen uranuurtaja: hänen oppilaitaan olivat kaikki sähköinsinööreiksi 1800-luvun lopulla valmistuneet, muun muassa Teknillisen korkeakoulun ensimmäiset sähkötekniikan professorit[6]. Samanaikaisesti hän työskenteli edustajana sähkökonetehdas Paul Wahl & Co:lla.

Strömberg teollisuusmiehenäMuokkaa

Vuonna 1889 Strömberg perusti Gottfr. Strömbergin sähköliikkeen, josta muodostettiin Ab Gottfr. Strömberg Oy -niminen osakeyhtiö 1909. Hän oli yhtiön toimitusjohtaja vuoteen 1919 saakka sekä yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja jäsen kuolemaansa saakka. Yritys toimi aluksi Helsingin Kampissa, mutta siirtyi vuosisadan vaihteessa ensin Sörnäisiin ja sitten ensimmäisen maailmansodan aikana Pitäjänmäelle. Yhtiön nimeksi tuli myöhemmin Oy Strömberg Ab ja se siirtyi vuonna 1987 ruotsalaisen ASEA:n omistukseen, josta seuraavana vuonna tuli ABB. Strömberg sai ansioistaan vuorineuvoksen arvonimen vuonna 1933.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 367. 3. painos. Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.
  2. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 11.1.2018. (englanniksi)
  3. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
  4. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 11.1.2018. (englanniksi)
  5. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
  6. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Alho, Keijo Olavi (1961). Suomen teollisuuden suurmiehiä: 12 elämäkertaa, 191 kuvaa. WSOY.
  • Seppälä, Raimo (1997). Strömberg – mies, josta tuli tavaramerkki. Art House. ISBN 951-884-210-8

Aiheesta muuallaMuokkaa

¨