Avaa päävalikko

Gora on maantieteellinen alue Etelä-Kosovossa, Koillis-Albaniassa ja Luoteis-Makedoniassa. Goraa asuttavat albaanit, makedonialaiset, bosniakit, bulgarialaiset, goranit, serbit ja turkkilaiset. Vuosien 1992 ja 1999 Goran Kosovolle kuuluva osa oli kunta ja sen väkiluku oli 17 574. Nykyään se kuuluu Dragašin kuntaan. Albanialle kuuluva osa kuuluu Shistavecin ja Zapodin kuntiin. Pohjois-Makedonialle kuuluva osa kuuluu Bogovinjen kuntaan.

Gora
Gora Region between Kosovo and Albania.png
Valtio

Albanian lippu Albania

Pohjois-Makedonian lippu Pohjois-Makedonia

Kosovon lippu Kosovo
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 500 km2 km²
Väkiluku 40 000 (2 011)
 – Tiheys 80/km2 as./km²











Goran länsiosassa on Lumën alue, joka on jaettu Kosovon ja Albanian kesken.

Sisällysluettelo

Maantieteellinen jakoMuokkaa

AlbaniaMuokkaa

Albanialle kuuluva Goran osa kymmenestä perinteisesti goranien asuttamasta kylästä, jotka ovat Zapod, Pakisht, Orçikël, Kosharisht, Cernalevë, Orgjost, Orshekë, Borje, Novosej ja Shishtavec.

Vuoden 2011 kiistellyn väestönlaskennan mukaan vain kaksi kolmasosaa Shishtavecin väestöstä ilmotti olevansa albaaneja ja loput ilmoittivat olevansa makedonialaisia. Zaposin kunnassa 79% ilmoitti olevansa albaaneja ja 11.7% ilmoitti olevansa makedonialaisia.

KosovoMuokkaa

Kosovolle kuuluva Goran osa koostu yhdeksästätoista perinteisesti goranien asuttamasta kylästä, jotka ovat Baćka, Brod, Vranište, Globočnica, Gornja Rapča, Gornji Krstac, Dikance, Donja Rapča, Donji Krstac, Dragaš, Zli Potok, Kruševo, Kukuljane, Lještane, Ljubošte, Mlike, Orčuša, Radeša ja Restelica.

Kosovon goranit ovat sanoneet haluavansa entisen Goran kunnan liittyvän serbi kuntien yhteisöön. 3 marraskuuta 2013 70% äänesti Goran kunnan perustamisen puolesta.

 
Entinen Goran kunta sinisellä.

Pohjois-MakedoniaMuokkaa

Pohjois-Makedonian tasavaltaan kuuluu kaksi goranien asuttamaa kylää, Jelovjane ja Urvic, jotka sijaitsevat Pologin alueella. Vuoden 2001 silloisen Makedonian tasavallan väestönlaskennan mukaan Jelovjanessa 90% oli turkkilaisia ja Urvicissa 85% oli turkkilaisia ja 15% oli albaaneja.

LähteetMuokkaa