Gnoomi

Gnoomi (engl. gnome, lat. gnomus) on pieni tai hyvin pieni uskomusolento eurooppalaisessa uskomusperinteessä. Gnoomit asuvat monien käsitysten mukaan maan alla. Suositun käsityksen mukaan gnoomilla on suippolakki ja suuri nenä.^lähde?

Gnoomia voidaan kutsua suomeksi myös tontuksi, maahiseksi tai haltijaksi, tosin nämä ovat vain likimääräisiä nimityksiä. Suomalaisen kansanperinteen tontut ovat usein pihapiirin, rakennusten ja maa-omistuksen vartijaolentoja, ja haltijoilla viitataan monenlaisiin henkiolentoihin.^lähde?

Gnoomeista ovat kirjoittaneet myös Paracelsus^[1] ja Rudolf Steiner^[2].

Katso myös

Puutarhatonttu

Lähteet

↑ Paracelsus: Liber de nymphis, sylphis, pygmaeis et salamandris et de caeteris spiritibus. Nissae Silesiorum, 1566.
↑ Selin, Risto: Antroposofia. Teoksessa Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gnoomi Wikimedia Commonsissa

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Paracelsus: Liber de nymphis, sylphis, pygmaeis et salamandris et de caeteris spiritibus. Nissae Silesiorum, 1566.

[2] Selin, Risto: Antroposofia. Teoksessa Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Artikkelin verkkoversio.

[1]

[2]