Glenn Danzig
Glenn Danzig (oik. Glenn Allen Anzalone, s. 23. kesäkuuta 1955 Lodi, New Jersey) on yhdysvaltalainen muusikko, joka tunnetaan yhtyeiden Misfits, Samhain ja Danzig perustajana, keulakuvana ja laulajana. Glenn Danzigin musiikillisia tavaramerkkejä ovat vahvat ja synkät sanoitukset, sekä hänen erittäin voimakas äänensä. Äänialaltaan Danzig on baritoni. Danzigin ääntä on verrattu muun muassa Elvis Presleyn, Jim Morrisonin ja Howlin' Wolfin ääniin.
Glenn Danzig | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Glenn Allen Anzalone |
Syntynyt | 23. kesäkuuta 1955 |
Ammatti | laulaja |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Glenn Danzig |
Laulukielet | englanti |
Aktiivisena | 1977- |
Tyylilajit | heavy metal, blues rock, hard rock, horror punk, doom metal, goottirock, klassinen musiikki |
Soittimet | kitara, basso |
Yhtyeet |
Misfits Samhain Danzig |
Levy-yhtiöt | Plan 9 Records |
Aiheesta muualla | |
www.danzig-verotik.com | |
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Elämäkerta
muokkaaNuoruudessaan Danzig oli yhtyeissä Talus ja Whodat And Bojang, jotka soittivat puoliksi omia kappaleitaan ja puoliksi covereita. Vuonna 1977 hän perusti Misfits-yhtyeen. Danzig hajotti yhtyeen vuonna 1983 ja perusti Samhainin Misfits-roudarin ja -valokuvaajan Eerie Vonin kanssa. Silloisen Def American Records -levy-yhtiön esimies, Rick Rubin, näki Samhainin esiintymässä vuonna 1987 ja ehdotti, että yhtye siirtyisi hänen levy-yhtiönsä alaisuuteen. Samhain siirtyi Def American Recordsille ja muutti nimensä Danzigiksi. Tähän saakka Glenn Danzig oli aina ollut perustamallaan ja itse johtamallaan levy-yhtiöllä Plan 9.
Nykyään hänellä on oma levy-yhtiönsä, Evilive, jolla hän on julkaissut levynsä vuodesta 1999 asti, usein muiden levy-yhtiöiden kautta. Danzigilla on myös oma julkaisuyhtiönsä Verotik, joka julkaisee väkivaltaisia ja eroottisia sarjakuvia sekä taidekirjoja. Vuonna 2005 teki Danzig näillä näkymin viimeisen ulkomaan ja Yhdysvaltain kiertueensa, johon kuului myös setti entisen Misfits-kitaristin Doylen kanssa. Siinä he soittivat vanhoja Misfits-kappaleita. Danzig on sanonut haluavansa pitää taukoa kiertue-elämästä ja tarvitsevansa aikaa muita projektejaan varten. Black Aria II, jatko-osa vuonna 1992 julkaistulle klassista musiikkia sisältävälle Black Arialle, julkaistiin lokakuussa 2006. Glenn Danzig on säveltänyt kappaleita myös muille artisteille, muun muassa omille idoleilleen Roy Orbisonille ja Johnny Cashille.[1]
Glenn Danzig on esiintynyt myös kahdessa kokoillan elokuvassa: Young Hollywood (2008) ja Pahan enne 2 (1998). Jälkimmäisessä Danzig esitti Samayel -nimistä enkeliä.[2] Danzigia suunniteltiin alun perin vuoden 2000 X-Men-elokuvan päärooliin esittämään Wolverinea. Hän joutui kuitenkin kieltäytymään roolista silloisten kiertueaikataulujensa takia. Danzigin vähäistä pituutta (160 cm), sekä lihaksikasta ulkomuotoa pidettiin juuri ihanteellisena Wolverinen roolia varten. Lopulta rooliin valittiin näyttelijä Hugh Jackman.[3]
Tulevaisuus
muokkaaGlenn Danzig aikoo tehdä myös ensimmäisen ohjaustyönsä elokuvien saralla. Ge Rouge on käännös Verotikin julkaisemasta samannimisestä sarjakuvasta. Elokuva tulee näillä näkymin saamaan teatterijulkaisun. Danzig on myös kertonut, että hän on suunnitellut synkän blues-albumin levyttämistä joko Jerry Cantrellin tai Hank III:n kanssa.[4]
Diskografia
muokkaaMisfits
muokkaaStudioalbumit
muokkaa- Walk Among Us (1982) - LP
- Earth A.D. (1983) - EP
- Legacy of Brutality (1985) - Kokoelmalevy
- Misfits (1986) - Kokoelmalevy
- Collection II (1995) - Kokoelmalevy
- Misfits Box Set (1996) - Kokoelmalevy
- Static Age (Nauhoitettu 1978. Julkaistu 1997) - LP
- 12 Hits from Hell (2001) - CD
Singlet
muokkaa- Cough/Cool (1977) - 7" single
- Bullet (1978) - 7" EP
- Horror Business (1978) - 7" EP
- Night of the Living Dead (1979) - EP
- Beware (1980) - 12" EP
- 3 Hits from Hell (1981) - 7" EP
- Halloween (1981) - 7" single
- Die, Die My Darling (1984) - 12" single
Livealbumit
muokkaa- Evilive (1982) - 7" EP
Danzig
muokkaaStudioalbumit
muokkaa- Danzig - (1988)
- Danzig II: Lucifuge - (1990)
- Danzig III: How the Gods Kill - (1992)
- Danzig 4p - (1994)
- Blackacidevil - (1996)
- 6:66 Satan's Child - (1999)
- Danzig 777: I Luciferi - (2002)
- Circle of Snakes - (2004)
- Deth Red Sabaoth - (2010)
- Skeletons - (2015)
EP:t
muokkaa- Thrall/Demonsweatlive (1993)
- Sacrifice (1997) (uudelleenjulkaistu vuonna 2000 bonuskappaleilla)
Singlet
muokkaa- Mother (1988) - promo CD-single
- Her Black Wings (1990) - promo CD-single
- Killer Wolf (1990) - promo CD-single
- A Taste of Danzig III (1992) - promo CD-single
- Dirty Black Summer (1992) - CD-single
- How the Gods Kill (1992) - promo CD-single
- It's Coming Down (1993) - promo CD-single
- Mother '93 (1993) - promo CD-single
- Until You Call On the Dark - (1994) - promo CD-single
- Brand New God (1994) - promo CD-single
- Cantspeak (1994) - CD-single
- I Don't Mind the Pain (1995) - CD-single
- 7th House (1996) - promo CD-single
- Sacrifice (1996) - CD-single
- Unspeakable (1999) - promo CD-single
- Wicked Pussycat (2001) - promo CD-single
- On a Wicked Night (2010) - CD-single
Kokoelmalevyt
muokkaa- The Lost Tracks of Danzig (2007) - 2-CD kokoelma, joka koostuu harvinaisista sekä ennenjulkaisemattomista kappaleista
Livejulkaisut
muokkaa- Live on the Black Hand Side (2001) - double-LP
Videot
muokkaa- Danzig (1990) - VHS
- Lucifuge (1991) - VHS
- Archive De La Morte (USA-julkaisu) - (2003)
- Archive De La Morte (Eurooppa-julkaisu) - (2004)
- Il Demonio Nera - (2005)
Soolojulkaisut
muokkaa- "Who Killed Marilyn?" (1981) - 7" single
- Black Aria (1992) - LP
- Black Aria II (2006) - LP
- Danzig Sings Elvis - (2020) - LP (huhtikuussa 2020)[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ http://www.the7thhouse.com/news/Articles/d6_art6.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.imdb.com/name/nm0200752/
- ↑ http://www.comicbookmovie.com/fansites/spotlightoncomicmovie/news/?a=18182
- ↑ http://www.ultimate-guitar.com/news/interviews/glenn_danzig_talks_20th_anniversary_tour_future_plans.html
- ↑ Eriksson, Anssi: Totta se on: kauan odotettu Danzigin Elvis-coverlevy on vihdoin ilmestymässä Soundi-lehti. 11.1.2020. Viitattu 19.3.2020.