Giovanni Caboto
Giovanni Caboto (noin 1455–1499), joka tunnetaan myös nimellä John Cabot, oli italialaissyntyinen löytöretkeilijä, joka teki matkansa Englannin lipun alla. Hän oli viikinkien jälkeen ensimmäinen eurooppalainen, joka kävi Kanadassa, ja toinen eurooppalainen Pohjois-Amerikan mantereella, johon hän saapui vain viikko Amerigo Vespuccin jälkeen.
Caboto syntyi luultavasti Napolin lähellä, mutta muutti Venetsiaan ja meni vuonna 1482 naimisiin venetsialaisen naisen kanssa. Hän harjoitti ulkomaankauppaa Välimeren itäosan satamissa ja kehittyi taitavaksi merenkulkijaksi. Suunnilleen vuonna 1490 Caboto perheineen muutti Espanjaan ja pyrki mukaan espanjalaisten ja portugalilaisten löytöretkille. Häntä ei huolittu mukaan, joten Cabotot muuttivat Englantiin 1490-luvun puolivälissä. He asettuivat Bristolin kauppiaiden keskuuteen. Nämä olivat jo aiemmin rahoittaneet löytöretkiä. Caboto sai kuitenkin hankkeelleen virallisen siunauksen, ja kuningas Henrik VII määräsi hänet matkalleen 1496.[1] Vuonna 1497 Caboto lähti Bristolista etsimään meritietä Intiaan ja päätyi sen sijaan Newfoundlandiin. Seuraavana vuonna hän lähti uudelleen liikkeelle viidellä aluksella, joista yksikään ei palannut.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ John Cabot 1997 / 2010. Newfoundland and Labrador Heritage Web Site Project. Viitattu 14.6.2012.
- ↑ John Cabot (Arkistoitu – Internet Archive) Samuel Eliot Morison: The European Discovery of America. The Northern Voyages A.D. 500–1600. New York: Oxford University Press (1971).
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Giovanni Caboto Wikimedia Commonsissa
