Ginga Densetsu Weed

Ginga Densetsu Weed eli GDW
Weed-mangan ensimmäisen osan kansi.
Genre draama, toiminta, seikkailu, fantasia
Manga
Tekijä Yoshihiro Takahashi
Julkaisija Japani Nihon Bungeisha
Suomi Punainen jättiläinen
Sarjajulkaisulehti Manga Goraku
Ensimmäinen painatus 19992009
Kirjojen lukumäärä 60
TV-anime
Ohjaaja Toshiyuki Kato
Studio Studio Deen
Lähetyskanavat Japani Animax
Alkuperäinen lähetyskierros 3. marraskuuta 200511. toukokuuta 2006
Jaksojen määrä 26

Ginga Densetsu Weed (jap. 銀牙伝説ウィード, suom. Hopeahammas-legenda Weed) on Yoshihiro Takahashin tekemä koira-aiheinen manga, josta on tehty myös anime. Ginga Densetsu Weed on jatko-osa Ginga Nagareboshi Ginille, eli Hopeanuolelle. Mangaa ilmestyi kaikkiaan 60 osaa ja se on käännetty kokonaisuudessaan suomeksi. Punainen jättiläinen aloitti mangan julkaisemisen suomeksi joulukuussa 2011.[1]

Kuten Hopeanuolestakin, Weedistä on ilmestynyt myös ekstramangoja ja oheistuotteita. Animen kaikki 26 jaksoa on julkaistu Suomessa sekä suomeksi että ruotsiksi tekstitettynä kahdeksan levyn mittaisena DVD-julkaisuna.

Ginga Densetsu Weedin jatko-osa on Weedin pennuista kertova Ginga Densetsu Weed: Orion. On myös olemassa Ginga The Last Wars missä ilmestyy Ginga Densetsu Weedin hahmoja.

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tarinan tapahtumat sijoittuvat Ōuun, Japaniin. Tarinan päähenkilö on Ginin (Hopeanuolen) poika, Weed. Nimensä Weed saa englanninsetteri GB:ltä, josta tulee Weedin ystävä ja kummisetä. Nimi Weed tarkoittaa rikkaruohoa, ja GB katsoi tämän sopivaksi nimeksi sitkeälle pennulle, jonka se toivoo saavan paljon ystäviä: rikkaruohojahan kasvaa kaikkialla. GB kohtaa Weedin, kun se yrittää pyydystää ruokaa emolleen Sakuralle. Sakura on kuolemansairas ja pyytää GB:tä viemään Weedin isänsä, legendaarisen Ginin, luo. Hetken epäröityään GB ottaa tehtävän vastaan ja lähtee kohti Ōuta.

Kun Weed lopulta pääsee Ōun, se saa huomata, että paratiisi ei ole nimensä veroinen. Ihmiset ovat käynnistäneet tappo-projektin villikoiria vastaan ja kalliolinnakkeen on vallannut geenimanipuloitu koira, Hirviö (japaniksi ”Kaibutsu”). Hirviöllä ei ole nimeä, vaan sitä kutsutaan hirviöksi tai P4:ksi, joka on rakennus, jossa koiraa pidettiin. Ensimmäinen tarinaosuus keskittyy saksanpaimenkoira Jerome ja sen ammattitappajaryhmän sekä Weedin taisteluun hirviötä vastaan.

Tarinan seuraavaksi viholliseksi ilmestyy Hōgen-niminen, harlekiinivärinen tanskandoggi, joka haluaa koko Japanin koirat hallintaansa. Hōgenin lopullinen päämäärä oli sota ihmisiä vastaan. Hōgen aloittaa taistelun vangitsemalla Ginin, Johnin ja paikalle auttamaan tulleen Hiron, jonka jälkeen ne alkavat alistaa muita laumoja alamaisikseen. Kun Weed saa kuulla tapahtuneesta, sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa Ōuun jäljellä olevat joukot johdettavikseen ja ryhtyä keräämään lisää liittolaisia. Weed saa joukkoihinsa sekä nuoria koiria että Ōuun vanhoja sotureita, jotka aikoinaan taistelivat Akakabutoa vastaan.

Tässä vaiheessa mangan ja animen versiot poikkeavat toisistaan: mangassa Gin pakenee ja kerää oman laumansa, kun taas animessa Gin ei pääse vapaaksi, vaan on lähes koko ajan Hōgenin vankina. Lopputaistelu on kummassakin samanlainen: Weed haastaa Hōgenin ja onnistuu haavoittamaan sitä vakavasti Zetsu Tenrō Battōgalla. Weed ei kuitenkaan tahdo tappaa tajutonta vihollistaan, jolloin Gin iskee Hōgenin kimppuun. Hetken epäröityään Weed iskee kuitenkin Ginin pois, koska Ōuun joukkojen tulisi edustaa oikeudenmukaisuutta eivätkä he voisi teloittaa taistelukyvyttömiä vastustajia. Silloin Gin, Akame ja Kurotora paljastavat, että tämä oli vain koe Weedin luonteen lujuuden testaamiseksi. Weed läpäisi kokeen ja siitä tehtiin Ōuun uusi ylipäällikkö. Hōgen kuolee pian taistelun jälkeen.

Anime päättyy tähän ja mangassa Hōgen-saaga päättyy osassa 30, jossa alkaa seuraava tarina, jota kutsutaan makaki-saagaksi. Weed lähtee näkemänsä unen innoittamana matkalle ja löytää kuolleeksi luullun veljensä, Yukimuran. Yukimura käy raakaa sotaa makakeja vastaan ja Weed yrittää saada sodan loppumaan.

Tämän jälkeen mangassa on vielä taistelu Venäjän sotakoiria sekä hybridi-karhua vastaan. Sen jälkeen tarina jatkuu Ginga Densetsu Weed: Orion -mangassa.

Manga Suomessa

muokkaa
Osat
  1. Seikkailu alkaa! (joulukuu 2011)
  2. Taivaan rangaistus (joulukuu 2011)
  3. Elävä ase (tammikuu 2012)
  4. Varomaton haaste (helmikuu 2012)
  5. Valkoinen nuoli (maaliskuu 2012)
  6. Kuoleman putous (huhtikuu 2012)
  7. Isän sanat (toukokuu 2012)
  8. Raivoisa myrsky (kesäkuu 2012)
  9. Oikeuden sielu (heinäkuu 2012)
  10. Hiipivät varjot (elokuu 2012)
  11. Kuohuva veri (syyskuu 2012)
  12. Kätketty tie (lokakuu 2012)
  13. Kohtalona taistelu (marraskuu 2012)
  14. Villipedot (joulukuu 2012)
  15. Kuohuva veri (tammikuu 2013)
  16. Peritty oikeuden isku (helmikuu 2013)
  17. Harhanäky (maaliskuu 2013)
  18. Todellinen voima (huhtikuu 2013)
  19. Viimeinen keino (toukokuu 2013)
  20. Herran puolesta (kesäkuu 2013)
  21. Toveruuden voima (heinäkuu 2013)
  22. Valiojoukko (elokuu 2013)
  23. Pelastaja (syyskuu 2013)
  24. Uhri oikeudelle (lokakuu 2013)
  25. Räjäytys (marraskuu 2013)
  26. Ansaittu kohtalo (joulukuu 2013)
  27. Kuoleman luola (tammikuu 2014)
  28. Kävelevä ase (helmikuu 2014)
  29. Paholaisen ylpeys (maaliskuu 2014)
  30. Legendan perillinen (huhtikuu 2014)
  31. Murhaaja herää (toukokuu 2014)
  32. Vallan palvelija (kesäkuu 2014)
  33. Pahuuden edessä (heinäkuu 2014)
  34. Rohkeuden voima (elokuu 2014)
  35. Veljesten veri (syyskuu 2014)
  36. Entiset sotilaat (lokakuu 2014)
  37. Lähestyvä uhka (marraskuu 2014)
  38. Vanhan soturin ylpeys (joulukuu 2014)
  39. Kuoleman kentälle (tammikuu 2015)
  40. Lähestyvä kohtalo (helmikuu 2015)
  41. Kenttätaistelu (maaliskuu 2015)
  42. Maximin päätös (huuhtikuu 2015)
  43. Murtakaa saartorengas (toukokuu 2015)
  44. Liikekannallepano (kesäkuu 2015)
  45. Mossin perintö (heinäkuu 2015)
  46. Murtumaton tahto (elokuu 2015)
  47. Ouun soturien kohtalo (syyskuu 2015)
  48. Huuto vailla vastausta (lokakuu 2015)
  49. Päällikön velvollisuus (marraskuu 2015)
  50. Uros urosta vastaan (joulukuu 2015)
  51. Lähtö merelle (tammikuu 2016)
  52. Kylmä katse (helmikuu 2016)
  53. Toinen tragedia (maaliskuu 2016)
  54. Vihan hampaat (huhtikuu 2016)
  55. Suurin kaikista (toukokuu 2016)
  56. Sotamestarin veri (kesäkuu 2016)
  57. Verenperintö (heinäkuu 2016)
  58. Veri ja viha (elokuu 2016)
  59. Kuolemaa uhmaten (syyskuu 2016)
  60. Korvaamaton ystävä (lokakuu 2016)

Animen ja mangan erot

muokkaa

Ginga Densetsu Weed -anime eroaa mangasta monella tapaa. Monien koirien kohtaloita on muutettu animeen ja joitakin merkittäviä kohtauksia on jätetty pois, kuten Hōgenin oikea kuolema, ihmisten merkittävämpi rooli tarinassa, sekä monien koirien tapaaminen. Tämän lisäksi animesta puuttuu useita hahmoja kuten Crossin ja Benin poika Jouji sekä Oliverin poika Mole.

Englanninkielinen julkaisu

muokkaa

Kustantamo Comics One käänsi Ginga Densetsu Weed -mangaa nimellä Ginga Legend Weed kolmen osan verran. Kaikki osat julkaistiin yhtäaikaa, 1. huhtikuuta 2001. Sarja ei kuitenkaan saanut merkittävää suosiota, joten Comics One jätti sen kääntämisen kesken. Vuonna 2005 Comics One meni konkurssiin ja toiminta siirtyi DrMaster Publications -nimiselle yritykselle, joka ei kuitenkaan saanut sarjan lisenssiä itselleen. Ginga Densetsu Weedin käännöslisenssi jäi Comics Onelle, joten kukaan englanninkielinen kustantamo ei voinut ottaa sarjaa käännettäväkseen[2].

Pachinko-peli

muokkaa
 
Pachinko-pelikone.

Vuonna 2009 Sankyo-niminen yritys valmisti Ginga Densetsu Weedistä pachinko-pelin.[3] Suomeen on tuotu ainakin kaksi laitetta, joista toinen oli pelattavissa kuopiolaisen animeoheistuoteliike Urumin tiloissa.[4]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Yoshihiro Takahashi: Ginga Densetsu Weed, s. 188. Suomentanut Juha Mylläri. Punainen jättiläinen, 2011. ISBN 978-952-16-1409-5 (suomeksi)
  2. ICv2: COMICSONE TITLES BACK FROM DRMASTER icv2.com. 25. maaliskuuta 2005. Viitattu 30. maaliskuuta 2021. (englanniksi)
  3. Sankyo: フィーバー銀牙伝説ウィード sankyo-fever.co.jp. Viitattu 7. huhtikuuta 2011. (japaniksi)
  4. Urumi: Uutiset: Weed-pachinko nyt toiminnassa! 19. lokakuuta 2010. Arkistoitu 23.4.2011. Viitattu 7. huhtikuuta 2011. (suomeksi)

Aiheesta muualla

muokkaa