Georg Thymus
Georg Thymus (Georg Klee), (1518 Zwickau, Saksa – 21. joulukuuta 1561 Wittenberg) oli saksalainen opettaja, runoilija, kirjailija ja virsirunoilija.[1]
Thymus oli reformaattori Martin Lutherin ja hänen työtoverinsa Philipp Melachthonin oppilas. Hän toimi opettajana muun muassa Magdeburgissa, jossa hän oli apuopettajana Martin Agricolan johtamassa koulussa, rehtorina Zwickaussa 1547, Goslarissa vuodesta 1549 ja Wernigerodessa kunnes vuonna 1558 hänet nimitettiin joksikin aikaa professoriksi Wittenbergin yliopiston filosofiseen tiedekuntaan. Hän antoi yksityisopetusta, jatkoi opintojaan ja perusti yksityisen koulun. Hän on kirjoittanut kielten oppikirjoja sekä saksan- ja latinankielisiä runoja. Hänen julkaisemiaan teoksia on riimitetty kristinopin käsikirja Zwölff Heuptartikel des Bekendtnis unseres christlichen Glaubens., Theo Wallmoden (Magdeburg 1558, Strasbourg 1559, Wolfenbüttel 1563) sekä Exempla syntaxeos, johon Filipp Melanchthon on kirjoittanut johdannon.[1]
Thymuksen virsi "Aufer immensam, Deus" on säilynyt käytössä Ruotsissa ja Suomessa. Se on julkaistu katumusvirtenä 1541 ilmestyneessä kokoelmassa Vermahnung an ganze deutsche Nation widder den Türchischen Tyrannen.[2]
Virsi oli suomeksi vuonna 1605 ilmestyneessä Hemminki Maskulaisen virsikirjassa. Virteen liittyi merkintä: "Yxi caunis Psalmi, joca pitä veisattaman, coska sota, nälkä eli Rutto saapuvilla ia käsis on". Virsi oli vuonna 1616 ilmestyneessä Then Swenska Psalm-Boken -kirjassa vuodelta 1616 (Upsala Psalmbok). Se oli latinaksi ja ruotsiksi, otsikolla "En skön hymnus eller Psalm, som skal siungas när krijgh, hynger eller Pestilentia är på färde".[3][2]
Virsi on uudistettuna Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi 347 "Pois viha käännä, Herra, säästä meitä". Ruotsin kirkon virsikirjassa se on virsi 539 "Pois, Herra, käännä vihan vitsa" Pekka Kivekkään vuonna 2000 tekemänä ruotsinkielisen muokatun tekstin mukaisena käännöksenä.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Georg Thym deutsche-biographie.de. Viitattu 15.3.2022. (saksaksi)
- ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700, s. 273. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1. (ruotsiksi)
- ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 701. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. {{sv}