Georg Konstantin Palmroth
Georg Konstantin Palmroth (21. toukokuuta 1862 Viipuri – 25. heinäkuuta 1913 Viipuri[1]) oli suomalainen tuomari. Viipurin maistraatin oikeusneuvosmiehenä toiminut Palmroth oli toisen sortokauden aikana säädetyn yhdenvertaisuuslain ensimmäisiä uhreja. [2]
Palmrothin vanhemmat olivat Viipurin hovioikeuden varapresidentti Georg Johan Palmroth ja Emilie Jaenisch. Hän suoritti oikeustutkinnon 1888 ja oli vuodesta 1907 Viipurin maistraatin oikeusneuvos.
Vuonna 1912 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain tarkoitus oli mahdollistaa Venäjän kansalaisten nimittäminen Suomen suuriruhtinaskunnan virkamiehiksi, mutta monet oikeusoppineet Suomessa näkivät sen Suomen lain vastaisena ja Suomen itsehallintoa heikentävänä uhkana. Viipurin maistraatti kieltäytyi toimimasta näiden uusien ohjeiden mukaisesti. [3][4]
Palmroth, Viipurin pormestari Werner Fagerström ja neuvosmies Brutus Lagercrantz otettiin kiinni venäläisten kuulusteltaviksi elokuussa 1912. Tuomari Palmroth kieltäytyi vastaamasta venäläisten kysymyksiin, koska hän katsoi olevansa vastuussa ainoastaan Viipurin hovioikeudelle. Kaikki kolme saivat toukokuussa 1913 vankeustuomion. Palmroth kuoli kuukausi tuomionsa jälkeen. [5][3][6][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Georg Konstantin Palmroth. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ 26.7.1913 Helsingin Sanomat no 171, s. 3 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.2.2022.
- ↑ a b 25.8.1912 Karjala no 195, s. 3 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.2.2022.
- ↑ a b Anu Koskivirta, Aleksi Mainio: Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880-1939. Helsinki: {{{Julkaisija}}}, 2019. 1143461200. ISBN 978-952-69280-2-9, 952-69280-2-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.2.2022).
- ↑ 31.5.1913 Sosialidemokraatti no 59, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.2.2022.
- ↑ 26.7.1913 Turun Sanomat no 2576, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.2.2022.