Geoffrey Hinton
Geoffrey Hinton (s. 6. joulukuuta 1947 Lontoo, Englanti) on brittiläis-kanadalainen tietojenkäsittelytieteilijä ja kognitiivinen psykologi. Hän sai vuonna 2018 Turing-palkinnon, joka on tietojenkäsittelytieteen korkein kunnianosoitus.[1] Häntä kutsutaan tekoälyn ”kummisedäksi”.[2]
| Geoffrey Hinton | |
|---|---|
.jpg) Geoffrey Hinton kesäkuussa 2023. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. joulukuuta 1947 Lontoo, Englanti |
| Kansalaisuus | brittiläinen, kanadalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Christopher Longuet-Higgins |
| Tutkimusalue | tietotekniikka, tekoäly |
| Palkinnot |
Turing-palkinto (2018) Nobelin fysiikanpalkinto (2024) |
| Aiheesta muualla | |
| www.cs.toronto.edu/~hinton | |
Hintonin tutkimukset ovat johtaneet merkittäviin saavutuksiin puheentunnistuksen, luonnollisen kielen käsittelyn ja kuvantunnistuksen aloilla.[3] Hintonille myönnettiin vuoden 2024 Nobelin fysiikanpalkinto yhdessä John Hopfieldin kanssa.[4]
Elämä
muokkaaPerhe ja koulutus
muokkaaHintonin isä oli entomologi Howard Everest Hinton, minkä lisäksi kolme hänen sisarustaan johtivat tieteellistä työtä. Hänen perheeseensä ja sukuunsa kuului monia matemaatikoita, joiden joukossa myös maanmittaaja George Everest.[1]
Hinton opiskeli Cambridgen yliopistossa fysiologiaa, filosofiaa ja fysiikkaa, kunnes sai psykologian tutkinnon vuonna 1970. Myöhemmin hän valmistui tekoälyn tohtoriksi Edinburghin yliopistosta. Hän tutki neuroverkkoja ja valmistui tohtoriksi Kalifornian yliopistosta San Diegossa.[1]
Ura
muokkaaHinton työskenteli psykologi David Rumelhartin ja tietojenkäsittelytieteilijä Ronald J. Williamsin kanssa Carnegie Mellon -yliopiston tiedekunnassa vuonna 1982.[1] He kirjoittivat vuonna 1986 tutkimusartikkelin "Learning representations by back-propagating errors", joka edesauttoi merkittävästi tekoälypainotteisten neuroverkkojen kehitystä.[5]
Hinton muutti Yhdysvalloista Kanadaan vuonna 1987 osittain pettymyksestä Yhdysvaltain armeijaa ja Reaganin hallintoa kohtaan. Hän vastusti tekoälyn käyttämistä sodassa, ja suurin osa tekoälytutkimuksen varoista tuli Yhdysvaltain puolustusministeriöltä. Hinton jatkoi tekoälyn ja syväoppimisen tutkimista Toronton yliopistossa seuraavat 11 vuotta. Hän perusti Gatsby Computational Neuroscience Unitin, laskennallista neurotiedettä johtavan yksikön, jota hän johti University College Londonissa. Ollessaan siellä tutkijana, hän tutki neuroverkkoja ja niiden sovelluksia.[1]
Hinton sai kaikkien aikojen ensimmäisen David E. Rumelhart -palkinnon vuonna 2001, ja hän palasi Toronton yliopistoon samana vuonna ja jatkoi neuroverkkomallien tutkimista. Hän kehitti tutkimusryhmänsä kanssa syväoppimista 2000-luvulla. Hän kehitti kahden tohtoriopiskelijansa kanssa AlexNetin[1], joka on keinotekoinen neuroverkko. Se on sovellus, joka käsittelee sille syötettyä aineistoa ja oppii siitä.[6] Se voi analysoida tuhansia kuvia ja tunnistaa ihmisiä.[7] Kolmikko perusti AlexNetille myöhemmin yrityksen, DDNresearchin. Google osti yrityksen 44 miljoonalla dollarilla vuonna 2013. Hinton liittyi samana vuonna Googlen tekoälyä tutkivaan Google Brainiin. Hän sai Gerhard Herzberg Canada Gold Medal -palkinnon vuonna 2010, joka on Kanadan korkein kunnianosoitus tieteelle ja tekniikalle.[1]
Hinton nimitettiin vuonna 2018 Turing-palkinnon yhteissaajaksi laajasta tutkimuksestaan neuroverkkojen alalla.[1][8]
Googlen jälkeen
muokkaaHinton erosi Googlesta toukokuussa 2023, koska halusi kertoa avoimesti tekoälyn tarjoamista riskeistä. Hän kertoi olevansa huolissaan sen kyvystä luoda väärennettyä sisältöä[1], ja se voi haitata työmarkkinoita.[7] Hän ei täysin kadu työtänsä, mutta pelkää tekoälyn muuttuvan hallitsemattomaksi pidemmällä aikavälillä.[1] Hintonille myönnettiin Royal Medal -mitali vuonna 2022 tunnustuksena uraauurtavasta työstä keinotekoisten neuroverkkojen algoritmien parissa.[9]
Hinton sai vuoden 2024 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä John Hopfieldin kanssa.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j McDonough, Michael: Geoffrey Hinton Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Närhi, Jaakko: NY Times: Tekoälyn ”kummisetä” jätti Googlen ja kertoo osin katuvansa elämäntyötään (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat. 2.5.2023. Viitattu 31.3.2024.
- ↑ Da Rocha, Gene Medium. 19.4.2023. Viitattu 31.3.2024. (englanniksi)
- ↑ The Nobel Prize in Physics 2024 Nobel Foundation. Viitattu 8.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Ojala, Jussi: ”Tekoälyn kummisetä” varoittaa: Tekoäly voi olla ihmiskunnalle ilmastonmuutosta akuutimpi uhka Iltalehti. 9.5.2023. Viitattu 31.3.2024.
- ↑ Juonala, Jouko: Kommentti: Yhä useampi tutkija varoittaa tekoälyn vaaroista – nyt tuomiopäivän profeettoihin liittyi myös alan pioneeri Ilta-Sanomat. 2.5.2023. Viitattu 1.4.2024.
- ↑ a b Ahosola, Jani: ”Tekoälyn isä” kauhistui luomustaan – Irtisanoutui ja katuu elämäntyötään Iltalehti. 2.5.2023. Viitattu 1.4.2024.
- ↑ Geoffrey E Hinton amturing.acm.org. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Sasaki, Chris: Deep learning pioneer Geoffrey Hinton receives prestigious Royal Medal from the Royal Society University of Toronto. 24.8.2022. Viitattu 1.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Ala-Hokka, Heikki: Fysiikan Nobel-palkinto koneoppimisen tutkijoille – ”Tekoäly on mahtava”, toinen palkinnon saaja sanoi yle.fi. 8.10.2024. Viitattu 9.10.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Geoffrey Hinton Wikimedia Commonsissa
