Gefjon

skandinaavinen jumalatar

Gefjon (tai Gefjun) on skandinaavisessa mytologiassa maanviljelyksen jumalatar ja neitsyitten suojelijatar, jonka luokse viattomina kuolevat naiset päätyvät.[1]

Gefion-suihkulähde Kööpenhaminassa esittää Gefjonia härkineen

Erään legendan mukaan Tanskassa pienellä Fyn saarella asunut Odin lähetti Gefjonin pohjoiseen hankkimaan lisää maata Odinille ja muille jumalille. Kierteleväksi näkijänaiseksi naamioitunut Gefjon tapasi svealaisten valtakunnan kuninkaan Gylfen, ja he viettivät useita öitä yhdessä. Kuningas halusi palkita Gefjonin ja lupasi tälle niin paljon maata kuin hän voisi yhdessä päivässä kyntää. Gefjon synnytti neljä poikaa erään jättiläisen kanssa ja muutti heidät jättiläismäisiksi häriksi, joiden avulla hän kynti suuren alan maata. Härät vetivät maan etelään Tanskaan, jossa siitä tuli Sjellanti, ja Ruotsiin jäänestä kuopasta tuli Mälaren-järvi. Palkaksi Gefjon sai Odinilta puolisokseen tämän pojan Skjoldin.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset jumalolennot, s. 94. Suomentanut Ojanen, Eero. Minerva, 2017 (alkuteos 2016). ISBN 978-952-312-440-0.