Gandharan kulttuuri

Gandharan kulttuuri (tunnetaan myös nimellä Swatin kulttuuri) oli varhainen indoiranilainen kulttuuri noin 1600–500 eaa. Se vaikutti nykyisen Peshawarin lähistöillä. Tuolta ajalta on löydetty hautoja, joissa on vainajia polvet koukuissa ja uurniin haudattuna. Niinpä kulttuuria pidetään ainakin myöhemmissä vaiheissaan yleensä arjalaisvaikutteisena.

Violetilla on merkitty Swatin eli Gandharan kulttuuri.
Gandharan kulttuurin polttohautausuurna.

Edeltäjiä

muokkaa

Gandharan kulttuuria edelsi esiharappalainen ja harappalainen kulttuuri. Varhaiset kulttuurit, muun muassa indus-kulttuuri, levitti vaikutuksensa tänne. Alueella viljeltiin jo varhain riisiä.

Gandharan kulttuuri

muokkaa

Gandharan kulttuuri vallitsi pohjoisen Induslaakson ja Afganistanin itäisten vuorien rajalla pohjoisessa Pakistanissa aivan Himalajasta länteen noin 1600–500 eaa.

Kulttuuri levisi Swat- ja Dir-joelle pohjoisessa sekä Taxilajoelle kaakossa, ja Gomaljoelle etelässä. Nämä joet ovat Induksen haaran Sindhujoen latvoilla. Kulttuurille oli ominaista vainajien polttohautaaminen uurniin, joissa oli vainajan kasvot tyyliteltynä kohokuvana[1]. Kulttuuri nousi Gandharan alueella noin 1500 eaa. Tämän kulttuurin yhteyksistä muihin ajan kulttuureihin on huomattavaa väittelyä. Jotkut tutkijat pitävät Gandharan kulttuuria indoiranilaisena eli arjalaisena.

Parpolan mukaan paimentolaisten Gandharan kulttuuriin liittyvää arjalaista asutusta olisi ollut Luoteis-Pakistanissa Swatin seuduilla noin 1600 eaa. ja seuraavassa vaiheessa noin 1300 eaa. Gandharan haudat levisivät Pohjois-Punjabiin[2]. Tämä toinen aalto liittyi puru- ja bharata-heimojen saapumiseen ehkä Kandaharin seuduilta sikäläisen Sarasvati-joen varrelta. Nämä arjalaiset hyökkäsivät myös BMAC-kulttuurin kimppuun[3].

Gandharan kulttuurin löytöpaikkoja

muokkaa
  • Timargarha
  • Aligrama 1000 eaa.
  • Butkara-II
  • Katelai
  • Loebanr I ( Loe Banr I ) arjalaisia hautoja n. 1700 eaa.
  • Thana
  • Malatai arjalaisia n. 1700 eaa.
  • Balambat
  • Bir-kot-ghundai
  • Kalako-deray

Kulttuurin jako

muokkaa

Italialaisten tekemä Swatin kulttuurin jako[4]

Ajoitukset ovat edelleen verraten epätarkkoja.

  • vaihe I esiharappalainen, kot dijin vaikutusta . Chalegain kalliosuojan haudat 3280–2560 cal. eaa[5].
  • vaihe II harappalainen, paikallista hienoa keramiikkaa n. 2180 eaa. , mutta toisen lähteen mukaan 2400–2020[5]
  • vaihe III. 1940–1640 eaa. Chalegaissa, toinen ajoitus 1950–1920 eaa.[5]1900–1700[6], –1800/1700. Tämä ehkä 1. muuttoaalto Pakistaniin/Intiaan? Ehkä BMAC?[7]
  • siirtymäkausi III–VI 1800/1700–1400. Esim Aligraman haudasta löydetty aikaan 3350–3000 BP ajoitettua keramiikkaa, joka kuuluu jaksoon IV. Tällöin keramiikka olisi kalenterivuosissa 1740–1050 vuotta vanhaa[8].
  • tai IV, V 1600–1300
  • vaihe IV 1400 eaa.-, kalkoliitti, kiviesineitä, kupariesineitä hautauksissa enimmäkseen ruumiit polvet koukussa, jonkin verran polttohautauksia. Ehkä Punjabin Kalmisto H-kulttuurin aikalainen ja kansa sama kuin siinä[7][9].Ajoitettu eri paikoissa näin: Aligrama 1690–1090 cal BC, Loebanr III 1730–1225 cal BC, Timagarha mm 1590–1470 cal bc, ja 15–14 vuosisata eaa[10]. Toiset ajoituksen 3360–3140 bp uncal, mikä vastaa 1510–1285 bc (eaa.) uncal, mikä on kalenterivuosissa noin 1677–2424 eaa. Erään avuon mukaan Swatin kausi IV 1376–1129, mutta laajemmin kalkoliitti 1740–1129 cal. eaa., monet ajoituksen välillä 1600–1300 cal. eaa[11]. Loenbar III:ssa IV-kausi 1860–1260, Aligramassa 1740–1050 eaa[5]. Eräs Aligrama vaiheen IV kerrostuman hiili ajoitettu vuosirenkailla aikaan 1690–1710 cal. eaa. +-60 v[12].
  • vaihe V: myöhäispronssikausi, polvet koukussa hautauksia ja paljon polttohautauksia. Nämä luultavasti Rigveden indo-arjalaisia.[7] Aligraman haudat 3090–1660 bp uncal, mikä vastaa noin 1230–790 bp uncal, ja 1400–818 bp cal[13]. Toisen arvion mukaan kauden V haudat 1527–823 cal. eaa[11]. Swatin laaksossa noin 1527–. Eräs varhainen Aligraman jakson V 1460+-60 v kalenterivuotta eaa[12]. Tällöin jakso V olisi ollut noin 1400–800 eaa. Aligramassa 1919–480 cal eaa[5].
  • vaihe VI rautakautiset haudat
  • vaihe VII

Muita varhaisia vedalaisen ajan kulttuureja ja löytöpaikkoja

muokkaa

Näihin aikoihin suuret kaupunkikeskukset hajosivat

  • Jhukar ja Myöhäis-Kulli Keski-Pakistanin jokilaaksossa ja läntisillä vuorilla[14]
  • Pirak 1700/1600–700
  • Kalmisto H -kulttuuri Punjabissa, mm Kudwala
  • Rangpur IIb ja IIc Kathiawarissa, Kutchissa
  • Okralla maalattu keramiikka kulttuuri n. 1700–1200 eaa., kytkeytyy Harappan kulttuuriin

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Asko PARPOLA The N¯asatyas, the Chariot and Proto–Aryan Religion
  2. Parpola, Intian kulttuuri sivu 32
  3. Intian kulttuuri, Asko Parpola, Otava Helsinki, Sid. ISBN 951-1-18365-6., sivu 33
  4. The Protohistoric Cemeteries of Northwestern Pakistan: The Deconstruction and Reinterpretations of Archaeological and Burial Traditions Muhammad Zahir MA, BSc (University of Peshawar) , Thesis submitted for the degree of Doctor of Philosophy at the University of Leicester, 2012
  5. a b c d e A Companion to South Asia in the Past By Gwen Robbins Schug, Subhash R. Walimbe. John Wiley & Sons, 13.4.2016, s. 284
  6. PANEL: Aryans, Harvesters and Nomads (Thursday July 6 2.00 – 5.00) Convenor: Prof. Asko Parpola: Department of Asian & African Studies University of Helsinki
  7. a b c Swat Valley excavations - Aryans? (Arkistoitu – Internet Archive) Pakistan Defence 2017
  8. New radiocarbon dates from Chitral, NWFP, Pakistan, and their implications for the Gandharan Grave Culture of northern Pakistan Ihsan Ali, Derek Hamilton, Paul Newson, Muhammad Qasim, Ruth Young & Muhammad Zahir ,Table 1. New radiocarbon results directly from buried human remains of the Gandharan Grave Culture-type in the Chitral Valley along with a selection of dates from Swat.
  9. Indo-Aryan migration theory en Wikipedia 2017
  10. Ali,I.andBatt,C.M.andConingham R.A.E.,R.A.E.andYoung,R.L.(2002), NewexplorationintheChitralValley,Pakistan:anextensionoftheGandharanGraveculture.',Antiquity.,76(293).pp.647-653
  11. a b The Archaeometallurgy of the Asian Old World By Vincent C. Pigott, UPenn Museum of Archaeology, 1999 s. 166
  12. a b South Asian Archaeology 1975: Papers from the Third International Conference of the Association of South Asian Archaeologists in Western Europe Held in Paris, Etukansi J. E. Van Lohuizen-De Leeuw BRILL, 1979 , s. 89
  13. Third Millennium BC Climate Change and Old World Collapse muokkaaja H. Nüzhet Dalfes,George Kukla,Harvey Weiss,Springer Science & Business Media, 29.6.2013 s. 225
  14. Indus center, India (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

muokkaa