Gabriel Andersinpoika Heikkilä

Gabriel Andersinpoika Heikkilä, aiemmin Wikman (28. huhtikuuta 17261807 ) oli vapauden ajan huomattavimpia suomalaisia talonpoikaispoliitikoita, joka toimi kolmeen otteeseen säätyvaltiopäivillä säätynsä edustajana.[1]

Heikkilän vanhemmat olivat karoliini, vaatturimestari Anders Wikman ja Anna Jakobintytär Cauplera sekä ensimmäinen puoliso vuodesta 1754 Hebla Tuomaantytär (1734-1789) ja toinen vuodesta 1792 Maria Kustaantytär (s. 1768). Heikkilä osti Vehmaan Himoisten kylän Heikkilän kruununtilan perinnöksi 1755, mutta toimi myös seppänä, opittuaan taidot ilmeisesti isältään. Vaurastuttuaan hän viljeli myös naapuritila Klaavolaa ja piti kestikievaria. Vehmaan kirkkoon Heikkilä hankki kattokruunuja ja rakennutti hautausmaalle oman hautakappelin. Kahdesta avioliitostaan hänellä oli yhteensä yksitoista lasta. Heikkilä, jonka puoluekanta oli 1760-luvulla selkeästi myssyt, edusti Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokuntia valtiopäivillä Tukholmassa 1765-1766, 1771-1772 ja 1768. Kustaa III:n vallakaappauksen 1772 jälkeen Heikkilä kannatti monarkiaa.Vuoden 1768 valtiopäivillä hän piti kiitospuheen kuninkaalle tämän ehdotettua ns. passevolanssimaksua ruotutalojen kyyditysvelvollisuuden korvaamiseksi myös Ruotsin puolella, vastoin säätynsä ruotsalaisten edustajien kantaa. Hän kannatti myös kuninkaan esitystä kruunun viinanpolttimoista, joka sekin tuli hylätyksi.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Jutikkala, Eino, Mäkelä-Alitalo, Anneli: ”Gabriel Andersinpoika Heikkilä”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 658-659. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.