Fredrik III (Holstein-Gottorp)

Fredrik III (saks. Friedrich; 22. joulukuuta 1597 Schleswig10. elokuuta 1659 Tönning)[1][2] oli Holstein-Gottorpin herttua vuosina 1616–1659. Hänen valtakautensa lopussa herttuakunta saavutti suvereniteetin suhteessa Tanskaan.

Fredrik III, David Klöker Ehrenstrahlin maalaama muotokuva.

Fredrik III:n vanhemmat olivat Holstein-Gottorpin herttua Juhana Aadolf ja Tanskan prinsessa Augusta, joka oli kuningas Fredrik II:n tytär. Fredrik III tuli herttuaksi isänsä kuoltua vuonna 1616.[1][2] Hän oli uskonnollisissa kysymyksissä aikaansa nähden suvaitsevainen ja salli hollantilaisten arminiolaisten ja katolilaisten asettua herttuakuntaansa vuonna 1621 perustettuun Friedrichstadtin kaupunkiin.[1] Edistääkseen kauppasuhteita hän perusti vuonna 1633 lähetystön Venäjälle ja vuonna 1636 Persiaan.[2] Fredrik nai vuonna 1630 Saksin vaaliruhtinaan Juhana Yrjö I:n tyttären Maria Elisabetin, jonka kanssa hän sai 16 lasta.[1][2]

Vaikka Holstein-Gottorp oli vielä läänityssuhteessa Tanskaan, Fredrik III pyrki suojelemaan kolmikymmenvuotisen sodan aikana herttuakuntaansa hävitykseltä kohtelemalla ystävällisesti sen läpi kulkeneita Tanskan vihollisten armeijoita, kuten Albrecht von Wallensteinin ja Johann Tillyn komentamia keisarillisia armeijoita vuonna 1627 sekä Lennart Torstensonin ruotsalaista armeijaa Ruotsin ja Tanskan välisen sodan aikana vuonna 1643. Sodan jälkeen hän alkoi lähentyä Ruotsia.[1] Vuonna 1654 Fredrik III:n tytär Hedvig Eleonoora meni naimisiin Ruotsin uuden kuninkaan Kaarle X Kustaan kanssa, ja vuonna 1657 Fredrik III solmi salaisen liiton Ruotsin kanssa. Myöhemmin samana vuonna Tanska liittyi sotaan Ruotsia vastaan ja valtasi Holstein-Gottorpin linnoitukset, mutta seuraavan vuoden Roskilden rauhassa sen oli tunnustettava Fredrik III:n suvereeni asema hänelle kuuluneessa osassa Schleswigin herttuakuntaa. Sodan puhjettua pian uudelleen Fredrik pakeni Tönningiin, jossa hän kuoli vuonna 1659. Hänen seuraajakseen tuli hänen poikansa Kristian Albrekt.[1][2]

Fredrik III oli kiinnostunut tähtitieteestä ja muistakin tieteistä.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Nordisk familjebok (1908), s. 1292–1293 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 14.9.2023.
  2. a b c d e Hermann Kellenbenz: Friedrich III. (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1961), Deutsche Biographie. Viitattu 14.9.2023.

Aiheesta muualla muokkaa