Fredrik Arvid Bloom
Fredrik Arvid Bloom (21. toukokuuta 1867 Bred, Enköping – 14. toukokuuta 1927 Uddevalla, Ruotsi) oli ruotsalainen merimies, runoilija, vapaakirkollinen pastori ja virsirunoilija.
Elämänvaiheet ja työ muokkaa
Bloom kävi Enköpingissä, kunnes hänen perheensä muutti Tukholmaan. Siellä hän suoritti navigointitutkinnon ja lähti merimieheksi. Hän jäi maihin USA:ssa, 1890-luvulla, jossa hän liittyi Pelastusarmeijaan ja yleni pelastusupseeriksi. Hän opiskeli Chicagossa North Park College and Seminary pastoriseminaarissa 1901-1904 ja toimi siellä pastorina Evangelical Covenant Church-kirkossa vuoteen 1915. Hänet ehdittiin merkitä Ruotsissa kadonneeksi. Hän jätti kuitenkin pastorin tehtävät ja työskenteli myyjänä pari vuotta, kunnes taas palasi pastorin työhön. Myöhemmin hän palasi Ruotsiin 1923 ja hän toimi pastorina parissa Ruotsin Lähetysliiton (Svenska Missionsförbundet) seurakunnassa, ennen kuin hänestä tuli kiertävä baptistipastori.[1] USA:ssa ollessaan hän on julkaissut pari runokokoilemaa ja kirjoittanut muutaman muun laulun tekstin[2].
Hänen kirjoittamista lauluistaan on tunnetuin laulu ”Som en härlig gudomskälla” jonka vanhin muoto alkoi sanoin "Underbara Gudakärlek Mäktig, djup och ren och stor". Laulu tunnetaan Ruotsissa myös nimellä ”Pärleporten”, sen kertosäkeessä toistuvan ”helmiportin” mukaan. Laulun synnystä on Pelastusarmeijan brigadööri Oscar Blomgren on kertonut, että hänen luonaan Chicagossa asui norjalainen muusikko Alfred Dulin. Fredrik Bloom tuli joulun aikaan, uutena vuotena 1917 vierailulle ja lauloivat Dulinin sävelmää ”Underbara, helga klara stjärnbeströdda julenatt”-tekstiin. Laulun jälkeen Bloom tarttui kynään ja kirjoitti laulun tekstin. Sitä on laulettu Ruotsissa 1920-luvulta lähtien. Laulun tekstiä on vuosien mittaan muokattu.[2] Siitä on englanninkielinen englanninkielien käännös ” Love divine, so great and wondrous”.[3]
Virren sävelmä on norjalaissyntyisen, Amerikassa vaikuttaneen Alfred Dulinin melodia. Tämä sävelmä on hänen ainoa säilynyt teos. Hänen vanhempansa olivat Pelastusarmeijan palveluksessa. Hänen nuorempi veljensä Sparre Olsen oli tunnettu säveltäjä Norjassa. Dulin, joka käytti äitinsä sukunimeä, opiskeli musiikkia ja toimi armeijan soittokunnassa Oslossa, sekä pianistina ja soitonopettajana. Sävelmän vanhin tunnettu julkaisu on vuodelta 1925.[2]
Bloomin lauluja suomeksi muokkaa
Bloomin laulu "Som en härlig gudomskälla" Hengellisessä laulukirjassa numerolla 268 ja Pelastusarmeijan laulukirjassa[4] 287 alkusanoin "Niin kuin lähde taivahainen Valtava ja pohjaton". Ruotsin kirkon virsikirjassa se on virsi 235 ja ja Seurakunta laulaa-kirjassa[5] laulu 252 alkusanoin "Niin kuin suuren rauhan lähde voimakas ja pohjaton."
Hengellisessä laulukirjassa on myös toinen Bloomin kirjoittama laulu, 605 "Sain hääjuhlaan kutsun mä taivaallisen" (Säv. John A Hultman).
Lähteet muokkaa
- ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon Gummesons bokförlag, Stockholm. 1964, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 2 Psalmerna 205-429., s. 89-90. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-877-052-0, 2017. (ruotsiksi)
- ↑ He the pearly gates will open hymntime.com. Arkistoitu 3.3.2020. Viitattu 22.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Pelastusarmeijan laulukirja Pelastusarmeija. Päämaja Pelastusarmeija. Pelastusarmeija. Päämaja Pelastusarmeija, 1990.
- ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.