François Coli
François Coli (5. kesäkuuta 1881 Marseille, Ranska – katosi 8. toukokuuta 1927) oli ranskalainen lentäjä ja lentosuunnistaja, joka tunnetaan parhaiten Charles Nungesserin lentokumppanina yrityksellä lentää Atlantin yli.
| François Coli | |
|---|---|
 François Coli |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. kesäkuuta 1881 Marseille |
| Kuollut | 8. toukokuuta 1927 (katosi, kohtalo jäänyt epäselväksi) |
| Kansalaisuus |
 Ranska |
| Ammatti | lentäjä ja lentosuunnistaja |
| Siviilisääty | naimisissa |
Varhainen elämä ja 1. maailmansota muokkaa
Marseillessa syntynyt Coli oli kauppalaivan kapteeni, hän oli naimisissa ja kolmen tyttären isä. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä hän pyrki Ranskan laivaston palvelukseen. Pettyneenä siihen, ettei sotalaivasto tarvinnut kapteenia, Coli astui palvelukseen maavoimissa sotamiehenä. Hänet kuitenkin ylennettiin ikänsä ja kokemuksensa ansiosta kapteeniksi kesällä 1915.
Haavoittumisen jälkeen hänet julistettiin palvelukseen kelpaamattomaksi maavoimissa ja siirrettiin ilmavoimiin maaliskuussa 1916. Myöhemmin samana vuonna Coli liittyi 62. eskadroonaan ja yleni sen komentajaksi helmikuussa 1917. Kapteeni Coli säilyi eskadroonan komentajana vaikka menettikin toisen silmänsä onnettomuudessa maaliskuussa 1918.
Sodanjälkeinen ura muokkaa
Sodan jälkeen Coli aloitti pitkänmatkan lentojen ennätysyritykset. hän ylitti ensimmäisenä Välimeren 26. tammikuuta 1919 yhdessä luutnantti Henri Rogetin kanssa. Kyseinen lento oli tuolloin pisin veden ylittänyt lento: 735 kilometriä kestäen viisi tuntia. Samana vuonna, 24. maaliskuuta, yhdessä Rogetin kanssa Coli teki lentoennätyksen lentämällä Pariisista Port Lyauteyeen Marokkoon. Lennon pituus oli 2 200 kilometriä. Hän loukkaantui lennon lopussa tapahtuneessa onnettomuudessa.
Vuonna 1920 Coli teki yhdessä Joseph Sadi-LeCointen kanssa useita pitkän matkan lentoja ympäri Välimerta. Vuonna 1923 hän alkoi suunnitella tauotonta Atlantin ylittävää lentoa yhdessä sota-aikaisen taistelutoverinsa Paul Tarascon kanssa. Vuonna 1925 he kiinnostuivat 25 000 dollarin arvoisesta Orteig-palkinnosta, joka oli luvattu ensimmäiselle Pariisista New Yorkiin menevälle lentomatkalle.
Loppuvuodesta 1926 onnettomuus tuhosi heidän kaksipaikkaisen Potez 25 -koneensa ja samalla Tarascon sai pahoja palovammoja. Uusi lentokone hankittiin tuhoutuneen tilalle, ja Tarascon luovutti paikkansa lentäjänä Charles Nungesserille. Nungesserin ja Colin L'Oiseau Blanc -lentokone katosi heidän yrityksellään lentää yli Atlantin 8. toukokuuta 1927.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ Normandia. Suomentanut Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Helena Rantasuo ja Katri Mäkinen. Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4102-8.
Aiheesta muualla muokkaa
- "Mystery of the White Bird" (englanniksi)
