Frédéric Joliot-Curie

ranskalainen kemisti

Frédéric Joliot-Curie (omaa sukuaan Joliot; 19. maaliskuuta 190014. elokuuta 1958)[1] oli ranskalainen kemisti. Hän sai vaimonsa Irène Joliot-Curien kanssa vuonna 1935 Nobelin kemianpalkinnon radioaktiivisten isotooppien syntetisoinnista.

Frédéric Joliot-Curie
Frédéric Joliot-Curie vuonna 1936.
Frédéric Joliot-Curie vuonna 1936.
Henkilötiedot
Syntynyt19. maaliskuuta 1900
Pariisi, Ranska
Kuollut14. elokuuta 1958 (58 vuotta)
Arcouest, Ranska
Kansalaisuus Ranska Ranskalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot ESPCI
Instituutti Collège de France
Curie-instituutti
Oppilaat Toshiko Yuasa (käännä suomeksi)
Tutkimusalue Kemia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (1935)

Elämä

muokkaa

Frédéric Joliot syntyi Pariisissa vuonna 1900 ja valmistui ESPCI:stä. Vuonna 1925 hän pääsi Marie Curien apulaiseksi Curie-instituuttiin, ja samalla hän rakastui Curien tyttäreen Irène Curieen. Pian he menivät naimisiin, ja vuonna 1926 he vaihtoivat molemmat sukunimensä muotoon Joliot-Curie.

Joliot-Curie erosi Curie-instituutista vuonna 1937 ja meni professoriksi Collège de Franceen, jossa hän työskenteli ketjureaktion parissa ja tutki ydinreaktorin vaatimuksia uraanin ja raskaan veden hallitun ydinreaktion avulla.

Saksan hyökättyä Ranskaan vuonna 1940 Joliot-Curie onnistui salakuljettamaan työnsä Britanniaan. Hän otti aktiivisen roolin Ranskan vastarintaliikkeessä natsimiehityksen aikana.

Joliot-Curie työskenteli Ranskan ydintutkimuslaitoksen johtajana, kunnes hänet erotettiin 28. huhtikuuta 1950. 20. toukokuuta julkaistiin 16 000 tieteilijän allekirjoittama vastalause Joliot-Curien erottamista vastaan.[2]

Tunnustuksia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Frédéric Joliot-Curie
  2. Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 19−20. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Biografia Nobel-säätiön sivuilla (englanniksi)