Fossiilinen vesi

Fossiilinen vesi on vettä, joka on säilynyt pohjavesimuodostumassa eli akviferissa useita tuhansia vuosia.[a][1][2] Ympäröivän alueen ilmasto on monissa tapauksissa muuttunut sen jälkeen kun vesi suotautui akviferiin, eikä akviferiin välttämättä tule ollenkaan uutta vettä. Siten monet fossiilisen veden esiintymät ovat uusiutumattomia luonnonvaroja.[2]

Fossiilisella vedellä keinokasteltuja viljelmiä aavikolla Libyassa

Merkittäviä esiintymiäMuokkaa

Suurin tunnettu fossiilisen veden esiintymä on Nuubian hiekkakivialueen akviferijärjestelmä eli NSAS (Nubian Sandstone Aquifer System), joka levittäytyy noin 2,2 miljoonan neliökilometrin alueelle Pohjois-Afrikan Egyptissä, Libyassa, Sudanissa ja Tšadissa. Akvifereissa on arvioitu olevan noin 373 000 kuutiokilometriä käyttökelpoista makeaa vettä. Alueen pohjavesien ei ole havaittu merkittävästi uusiutuvan.[3][4]

Australiassa sijaitseva Iso arteesinen allas on suuri fossiilista vettä varastoiva arteesinen akviferi. Noin 1,7 miljoonan neliökilometrin alueelle itäisessä Australiassa levittäytyvä akviferi on Australian suurin ja tärkein pohjavesivaranto.[5]

Luoteisen Saharan akviferijärjestelmä eli NWSAS (North Western Sahara Aquifer System) kattaa yli miljoona neliökilometriä Pohjois-Afrikan Algeriassa, Libyassa ja Tunisiassa.[6]

Yhdysvaltain tärkeimmän pohjavesimuodostuman Ogallalan akviferin vesivarantoja on myös luonnehdittu fossiiliseksi vedeksi.[7]

HuomioitaMuokkaa

  1. Suomenkielisen lähteen mukaan fossiilinen vesi on pohjavettä, englanninkieliset lähteet saattavat erotella muitakin fossiilisen veden tyyppejä.

LähteetMuokkaa

  1. fossiilinen vesi Tieteen termipankki. Viitattu 14.5.2020.
  2. a b Foster, Stephen; Loucks, Daniel P.: Non-renewable groundwater resources: a guidebook on socially-sustainable management for water-policy makers (julkaisun s. 14, joka on pdf-tiedoston s. 11) 2006. UNESCO. Viitattu 14.5.2020. (englanniksi)
  3. Foster, Stephen; Loucks, Daniel P.: Non-renewable groundwater resources: a guidebook on socially-sustainable management for water-policy makers (julkaisun s. 75–77, jotka ovat pdf-tiedoston s. 69–71) 2006. UNESCO. Viitattu 14.5.2020. (englanniksi)
  4. Lehtinen, Heli; Usva, Kirsi: Lähestymistapoja elintarvikkeiden vesijalanjäljen arvioimiseksi (julkaisun s. 16, joka on pdf-tiedoston s. 17; suomennos ”Nuubian hiekkakivialue”) MTT Raportti. 2011. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Viitattu 14.5.2020.
  5. Foster, Stephen; Loucks, Daniel P.: Non-renewable groundwater resources: a guidebook on socially-sustainable management for water-policy makers (julkaisun s. 82, joka on pdf-tiedoston s. 76) 2006. UNESCO. Viitattu 14.5.2020. (englanniksi)
  6. Foster, Stephen; Loucks, Daniel P.: Non-renewable groundwater resources: a guidebook on socially-sustainable management for water-policy makers (julkaisun s. 68, joka on pdf-tiedoston s. 62) 2006. UNESCO. Viitattu 14.5.2020. (englanniksi)
  7. Gurdak, Jason J.; McMahon, Peter B.; Dennehy, Kevin; Qi, Sharon L.: Chapter 2: Background on the Water Resource Beneath the High Plains (julkaisun s. 7, joka on pdf-tiedoston s. 17) Water Quality in the High Plains Aquifer, Colorado, Kansas, Nebraska, New Mexico, Oklahoma, South Dakota, Texas, and Wyoming, 1999–2004. U.S. Geological Survey. Viitattu 14.5.2020. (englanniksi)