Flöitti
Flöitti (holl. fluijt "huilu"; flœy̯t) on purjealustyyppi, jolla tarkoitetaan kolmimastoista tasapohjaista kauppalaivaa. Ensimmäiset flöitit rakennettiin Hollannissa 1500-luvun lopulla[1]. Ominaista oli pyöreäksi rakennettu perä, joka erotti flöitin tasaperäisestä pinassista. Flöitin fokka- ja isomastoissa oli kaksi raakapurjetta ja mesaanimastossa latinalaispurje.
Flöitit rakennettiin kuljettamaan ruumassaan suuria määriä tilaa vieviä hyödykkeitä, kuten suolaa, viljaa tai puutavaraa. Flöitin ruuman vetoisuus oli yleensä noin 300–600 tonnia, joten se oli edeltäjiään selvästi suurempi. Suuresta koostaan huolimatta ne olivat helposti purjehdittavia eivätkä vaatineet yhtä paljon miehistöä kuin esimerkiksi ranskalaisten suosimat alukset, joten Ranskan laivasto päätti hankkia niitä käyttöönsä myös 1760-luvulla.[1] Flöittien aikakausi päättyi 1700-luvun lopulla, kun sen korvasivat fregatit ja parkit.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Johan Söderberg: Maailman taloushistoria – Esiteollinen aika, s. 350–351. Suomentanut Paula Autio. Tampere: Vastapaino, 2017. ISBN 978-951-768-379-1.
Aiheesta muualla muokkaa
- High resolution photos of a model of a late 17th century fluyt (Arkistoitu – Internet Archive)