Avaa päävalikko

FinnSonic Oy on Lahdessa toimiva yritys, joka on perustettu 1979. FinnSonic kehittää ja valmistaa ultraäänipesu- ja särötarkastuslaitteita teollisuuden osienpesutarpeisiin ja NDT-järjestelmiin. Ensimmäisen pöytämallisen ultraäänipesurin FinnSonic valmisti vuonna 1979. FinnSonic on toimittanut laajoja osienpesu- ja tarkastusratkaisuja ilmailualalle vuodesta 1991.

FinnSonic Oy
FinnSonic logo.jpeg
Tunnuslause Cleaner Safer Smarter / Puhtaampi, Turvallisempi Älykkäämpi
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1979
Toimitusjohtaja Vesa Nurminen
Kotipaikka Lahti
Liikevaihto 9,1 milj (2016)
Henkilöstö 34 (2016)
Kotisivu finnsonic.com

Yrityksen päätuotteita ovat ultraäänitekniikkaan perustuvat manuaaliset ja automaattiset pesulaitteet. Noin 34 henkilöä (2016) työllistävä Finnsonic on ainoa suomalainen yritys, jossa valmistetaan ultraäänipesulaitteita. FinnSonic on yksi pohjoismaiden suurimmista teollisten pesulaitteiden valmistajista. Yrityksen liikevaihdosta yli 80 % menee vientiin.

UltraäänipesuMuokkaa

Ultraäänipesu perustuu ultraäänen aiheuttamaan voimakkaaseen kavitaatioon. Pestävän kappaleen pinnassa syntyvät mikroskooppisen pienet kavitaatiokuplat saavat aikaan voimakkaita paineiskuja, jotka irrottavat tehokkaasti kaikkia epäpuhtauksia. Ultraäänipesussa puhdistettava kappale upotetaan pesunesteeseen, johon samalla syötetään ultraäänitaajuista värähtelyä. Puhdistuminen ei kuitenkaan tapahdu suoraan värähtelyn vaikutuksesta, vaan ultraäänen aiheuttaman kavitaation johdosta. Näin aikaansaadaan tarvittava mekaaninen energia.

Ultraäänellä tarkoitetaan mekaanista värähtelyä, jonka taajuus on ihmiskorvan kuuloalueen yläpuolella. Yleisesti lasketaan teknisen ultraäänialueen alkavan 20 kHz:n tienoilta. Ylärajaa ei teoriassa ole. Ultraäänitekniikka jaetaan ns. matala- ja suurintensiteettisovelluksiin. Matalaintensiteettitekniikka keskittyy informaation siirtämiseen väliaineen läpi, suur-intensiteettitekniikalla muutetaan ääniaaltojen läpäisemän väliaineen ominaisuuksia.

VahvuudetMuokkaa

Monimutkaiset kappaleetMuokkaa

Kun halutaan puhdistaa kappaleita, joissa on runsaasti aukkoja, onteloita, kanavia, kulmia jne., on ultraäänipuhdistus lähes ainut tehokas menetelmä. Ultraäänen aikaansaama kavitaatio tapahtuu myös kappaleiden sisäpinnoilla aikaansaaden puhdistumisen. Tällaisia ongelmakappaleita ovat esim. erilaiset hydrauliikan komponentit, moninaiset työstetyt kappaleet, ajoneuvohuollon osat jne.

Hankalat epäpuhtaudetMuokkaa

Esim. hiomavahan poisto on yksi ultraäänipuhdistuksen sovelluksista. Jos ultraäänipesuun liitetään lisäksi voimakkaat kemikaalit, voidaan vaikuttaa erittäin vastustuskykyisiin kerroksiin.

Energian kulutusMuokkaa

Puhdistava energia (ultraääni) siirtyy hyvällä hyötysuhteella pesualtaan nesteeseen, pumppaus-, virtaus- tms. häviötä ei synny. Lisäksi pesu on nopeaa, jolloin energiaa kuluu vähemmän.

Pesukemikaalien kulutusMuokkaa

Pesukemikaalien tarve on ultraäänilaitteissa pienempi verrattuna muihin menetelmiin, koska usein tullaan toimeen pienemmillä liuosväkevyyksillä. Lisäksi pesuliuoksen käyttöikä on pitkä. Näin voidaan välttää ympäristön turhaa kuormittamista.

Huollon tarveMuokkaa

Ultraäänipesukone kaipaa huoltoa harvoin. Koneessa ei varsinaisesti ole liikkuvia tai pyöriviä osia. Huollon tarvetta esiintyy lähinnä ultraääni-generaattoreissa, jotka ovat tavallisia elektronisia laitteita. Pesukoneen elinikä määräytyy lähinnä altaan ja värähtelijäelementtien kestoiän perusteella. Kavitaatio aiheuttaa hidasta syöpymistä erityisesti värähtelevällä pinnalla.

HeikkoudetMuokkaa

Pehmeät materiaalitMuokkaa

Tietyt pehmeät materiaalit eivät sovellu ultraäänipuhdistukseen. Niiden pinta vaimentaa ultraäänivärähtelyn eikä kavitaatiota synny. Tyypillisiä hankalia materiaaleja ovat mm. kankaat ja pehmeät kumit.