Final Fight
Final Fight (jap. ファイナルファイト) on vuoden 1989 joulukuussa julkaistu beat 'em up -kolikkopeli. Capcomin kehittämä peli julkaistiin myös useille muille pelialustoille, kuten Super Nintendolle, Sega Mega-CD:lle ja Amigalle. Pelin ideana on taistella yhdellä kolmesta omankädenoikeuden harjoittajalla läpi katujengien ja pelastaa nuori nainen heidän käsistään.
| Final Fight | |
|---|---|
 |
|
| Kehittäjä | Capcom |
| Julkaisija |
Capcom (tietokoneet) Ubisoft (GBA) Sega (Mega CD) |
| Jakelija | Nintendo eShop ja App Store |
| Tuottaja | Yoshiki Okamoto |
| Suunnittelija |
Akira Nishitani Akira Yasuda |
| Taiteilija | Akira Yasuda |
| Säveltäjä |
Yoshihiro Sakaguchi Yoko Shimomura |
| Pelisarja | Final Fight |
| Julkaistu | joulukuu 1989 |
| Lajityyppi | Beat 'em up |
| Pelimuoto | yksinpeli, kaksinpeli |
| Ikäluokitus |
CERO: B (12 vuotta tai vanhempi) ESRB: Kaikenikäisille |
| Alusta | Kolikkopeli, Amiga, Amstrad CPC, Atari ST, Commodore 64, PlayStation 2, Sega Mega-CD, ZX Spectrum, Super Nintendo, Sharp X68000, Xbox, XBLA, Game Boy Advance, PlayStation Portable, PlayStation Network, Virtual Console |
| Jakelumuoto | Digitaalinen lataus |
 Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Alkuperäisversion jälkeen pelistä on julkaistu useita jatko-osia konsoleille.
Juoni muokkaa
Final Fight sijoittuu Yhdysvaltain kuvitteelliseen kaupunkiin Metro Cityyn. Entinen showpainija Mike Haggar äänestetään kaupungin uudeksi pormestariksi, joka lupaa vaalilupauksessaan kitkeä pois kaupungin rikollisuuden. Kaupungin johtava rikosorganisaatio Mad Gear jengi kiristää pormestaria sieppaamalla hänen tyttärensä Jessican. Haggar päättää lähteä pelastamaan tyttärensä ja pyytää apua Jessican kamppailulajien taitaja poikaystävältä Codylta, sekä hänen sparrauspariltaan Guylta. Kolmikko suuntaa Metro Cityn kaupunkiin, jossa heidän on taisteltava tiensä Jessican luokse.
Pelattavuus muokkaa
Kolikkopeli muokkaa
Kolikkopeliversiossa kykeni pelaamaan yksinpelin lisäksi kaksinpelinä yhtä aikaa, jossa molemmat pelaajat ohjaavat eri hahmoja. Ennen peliä on mahdollisuus valita yksi kolmesta hahmosta, joilla jokaisella on oma tappelutyyli ja vahvuudet sekä heikkoudet. Cody on pelin tasaisin hahmo, jonka kaikki taidot ovat keskitasoa, Haggar on kolmikon vahvin mutta hitain, kun taas Guy on heikoin mutta nopein.
Hahmoa ohjaillaan joystickillä ja kahdella napilla hahmo lyö ja hyppii. Hahmo voi liikkua kahdeksaan eri suuntaan, mutta voi vain hyökätä kahteen suuntaan vasemmalle ja oikealle, kuten tavallisesti tappelupeileissä. Painaessa molempia nappeja yhtä aikaa hahmo teki erikoisliikkeen, jossa se hyökkää molempiin suuntiin. Liike kuluttaa kuitenkin hieman pelaajan energiaa. Pelissä on mukana myös useita eri irtaimistoa, jotka ovat pääosin energiaa lisääviä ja aseita, kuten puukkoja, putkia ja miekkoja.
Super Nintendo muokkaa
Final Fight julkaistiin Super Nintendolle Japanissa 21. joulukuuta 1989 ja Yhdysvalloissa syyskuussa 1991. Kyseiseen versioon tehtiin suuria muutoksia. Siitä poistettiin kaksinpeli ja hahmovalikoimaan tehtiin poistoja. Pomovastuksista Rolento jätettiin pois ja pelattavista hahmoista Guy sai jäädä pois. Tämän myötä Cody ja Haggar olivat ainoat pelattavat hahmot.
Englanninkieliseen versioon pelin tekstiä muutettiin alkuperäisversiosta. Pelin pomovastukset Dammo ja Sodom nimettiin uudelleen Thrasheriksi ja Katanaksi. Naisvastukset Poison ja Roxy korvattiin kahdella miesroistolla Billy ja Sid.
Japanissa julkaistiin pelin muokattu versio vuonna 1992 nimeltä Final Fight Guy, jossa Cody oli korvattu Guylla. Yhdysvalloissa peli julkaistiin vuonna 1994.[1] Peliin tuli pieniä uudistuksia, mutta siinä ei edelleenkään ollut kaksinpelimahdollisuutta.
Sega Mega-CD muokkaa
Sega Mega-CD:lle peli julkaistiin ympäri maailmaa huhtikuussa 1993 Segan julkaisemana Capcomin lisenssillä. Toisin kuin Super Nintendolla Sega säilytti lähes kaikki kolikkopelin ominaisuudet mukaan lukien kaksinpelin. Pelin alku- ja loppuanimaatioihin lisättiin puherooleja. Super Nintendon tavoin peliä sensuroitiin Englanninkielisessä versiossa. Naisroistot Poison ja Roxy pidettiin poikkeuksellisesti samana, mutta hahmojen asut tehtiin vähemmän paljastaviksi.
Tasot muokkaa
Final Fightissa on yhteensä kuusi tasoa ja kaksi bonus tasoa. Jokainen taso sijoittuu eri Metro Cityn alueelle, kuten slummiin, metroon ja teollisuusalueelle. Jokaisen tason päätteeksi pelaaja kohtaa pomovastuksen.
Lähteet muokkaa
- ↑ Release dates for Final Fight Guy IMDb Viitattu 1.1.2011 (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Final Fight MobyGamesissa (englanniksi)