Fieseler Fi 103R Reichenberg

Fieseler Fi 103R Reichenberg oli V1-risteilyohjuksesta (viralliselta nimeltään Fieseler Fi 103) kehitetty miehitetty versio, joka kehitettiin natsi-Saksassa toisen maailmansodan loppuvaiheessa.

Fieseler Fi 103R Reichenberg
Brittien sotasaaliiksi vuonna 1945 saama Reichenberg.
Brittien sotasaaliiksi vuonna 1945 saama Reichenberg.
Tyyppi miehitetty lentopommi
Alkuperämaa Saksa Natsi-Saksa
Valmistaja Fieseler
Ensilento 1944
Poistettu käytöstä 1945
Status Ei käytössä
Pääkäyttäjät Luftwaffe
Valmistusmäärä n. 175
Kehitetty mallista Fi 103 (V1)
Muunnelmat R-1, R-II, R-III, R-IV, R-V

Fi 103R:ää käytti "Leonidas"-laivue, Luftwaffen Kampfgeschwader 200:n ryhmä V. Leonidas-laivue oli perustettu Selbstopfer- eli itsemurhaiskuja varten, ja käytti alkuaan Messerschmitt Me 328:sta itsemurhahyökkäyksiin muunnettua versiota. Muunnostyön ongelmista johtuen V1-ristelyohjuksesta alettiin kehittää miehitettyä versiota.

Fi 103R oli tarkoitus nostaa ilmaan Heinkel He 111 -pommikoneen siiven alla ja laskea lentoon kohteen lähellä. Pilotin oli mahdollista poistua koneesta laskuvarjolla, mutta siitäkin huolimatta selviytymismahdollisuudet arvioitiin erittäin heikoiksi, koska ohjaamo on hyvin lähellä koneen sysäysputkimoottoria.

Ensimmäiset koelennot järjestettiin syyskuussa 1944, koelentäjinä Heinz Kensche ja Hanna Reitsch. Useimmat yritykset epäonnistuivat pahasti, mutta koelentojen positiivisena puolena oli, että V1-ohjusten aiemmin havaituista epävakausongelmista saatiin uutta tietoa.

Fi 103R:ää ei koskaan käytetty taistelussa. Werner Baumbach otti KG 200:n komentoonsa lokakuussa 1944, ja keskitti huomionsa Mistel-projektiin. Aikaisemmin Albert Speer oli ehdottanut Fi 103R:ien käyttöä neuvostoliittolaisia voimaloita vastaan. 15. maaliskuuta 1945 Baumbach tapasi Speerin ja Hitlerin, ja taivutteli heidät uskomaan, että itsemurhahyökkäykset eivät sopineet saksalaiseen soturiperinteeseen. Samana päivänä Reichenberg-yksikön toiminta lopetettiin.

Katso myösMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa