Ferenc Kölcsey

Ferenc Kölcsey (17901838) oli unkarilainen runoilija, puhuja ja kriitikko. Opiskeltuaan lakitiedettä hän vetäytyi maatilalleen ja antautui kirjalliseen toimintaan. Hän oli vuodesta 1829 Szatmárin komitaatin ylinotaari ja sen edustajana valtiopäivillä 1832–1836.[1]

Ferenc Kölcsey
Ferenc Kölcsey
Ferenc Kölcsey
Henkilötiedot
Syntynyt1790
Kuollut1838 (47–48 vuotta)
Kansalaisuus Unkari
Ammatti runoilija, puhuja ja kriitikko
Kirjailija
Äidinkieliunkari
Tuotannon kieliunkari
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Runoilijana Kölcsey on huomattava taideballadin ja romanssin kotouttajana Unkarissa ja ennen kaikkea isänmaallisten runojen erinomaisena sepittäjänä. Kölcseyn kirjoittama on muun muassa kansallishymni Himnusz ("Isten, áldd meg a magyart") vuodelta 1823. Kölcseyn ankarat arvostelut Dániel Berzsenyin, Mihály Csokonain ja János Kisin runoudesta sekä hänen kantansa kielenuudistuskysymyksessä – Kölcsey oli Ferenc Kazinczyn koulukunnan edustaja – herättivät paljon huomiota ja vastustustakin. Valtiopäivillä Kölcsey oli parhaita puhujia sekä vapaamielisen puolueen vaikuttavimpia edustajia. Hänen puheistaan ovat kuuluisia loistavat Kazinczyn ja Berzsenyin muistopuheet. Vanhojen reettorien tapaan Kölcsey harjoitteli puhetaitoa muun muassa siten, että sepitti puheita keksimiään tilaisuuksia varten.[1]

Kölcseyn kootut teokset (sisältää runoja, novelleja, luonteenkuvauksia, arvosteluja, puheita ja Iliadin käännöksen) julkaisivat 1840–1848 József Eötvös, László Szalay ja Pál Szemere. Myöhemmin ne on julkaissut Ferenc Toldy (1877).[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kölcsey, Ferenc, Tietosanakirja osa 5, palsta 319, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.