Avaa päävalikko
Ferdinand Johann Wiedemann.jpg

Ferdinand Johan Wiedemann (30. maaliskuuta 1805 Haapsalu - 29. joulukuuta 1887 Pietari)[1] oli saksalais-ruotsalaissyntyinen kielitieteilijä, joka tutki etenkin viron kieltä ja muita suomalais-ugrilaisia kieliä[2], kuten liiviä, suomalaisen Antti Juhana Sjögrenin julkaisemattomien teosten pohjalta (Wiedemann nimenomaan julkaisi Sjögrenin laatimat liivin kieliopin ja sanakirjan Sjögrenin kuoltua). Hän opiskeli Tallinnan lukiossa (1819−1821) ja sen jälkeen Tarton yliopistossa (1824−1826). Tämän jälkeen hän toimi vanhojen kielten opettajana Tallinnan ja Jelgavan lukioissa. Tänä aikana hän julkaisi useita suomalais-ugrilaisia kieliä koskevia tutkimuksia ja pääsi professoriksi Pietarin tiedeakatemiaan vuonna 1857. Hän vietti loppuelämänsä Pietarissa, jossa hän julkaisi muun muassa sen ajan laajimmat viron kielen sanakirjan ja kehitti viron kielioppia. Wiedemann kuoli 29. joulukuuta 1887.

Vuodesta 1989 on Virossa vuosittain myönnetty 500 000 kruunun arvoinen Ferdinand Johan Wiedemannin kielentutkimuspalkinto. Lisäksi Haapsalussa on hänen mukaansa nimetty lukio.

Tärkeimpiä töitäMuokkaa

  • Ehstnisch-deutsches Wörterbuch, 1869
  • Grammatik der Ehstnischen Sprache, 1875
  • Aus Dem Inneren und Äusseren Leben der Ehsten, 1876

LähteetMuokkaa