Avaa päävalikko

Uran alkuvaiheetMuokkaa

Foch syntyi Tarbesissa, Hautes-Pyrénées'ssa. Hän liittyi armeijaan 1870 ja oli mukana Ranskan-Preussin sodassa. Vuonna 1871 hän meni sotilasakatemiaan ja nimitettiin tykistöupseeriksi 1873. Hän toimi vuosikymmenien ajan strategian ja taktiikan opettajana sekä sotakorkeakoulun johtajana.[1] Foch kirjoitti sodankäynnistä kirjat Des Principes de la Guerre (1903) ja De la Conduite de la Guerre (1904).

Ensimmäisessä maailmansodassaMuokkaa

Ensimmäisen maailmansodan alussa elokuussa 1914 Foch komensi Ranskan XXX armeijakuntaa Nancyssä. Hän laati sodan alkuviikkoina niin sanotun XVII-suunnitelman Lothringenin ja Elsassin takaisinvaltaamiseksi. Sen toteutus epäonnistui täydellisesti ja muutamassa viikossa saksalaiset uhkasivat Pariisia.[1]

Länsirintaman joukkojen ylipäällikkönäMuokkaa

Foch ansioitui ympärysvaltojen voitolla Marnessa syyskuussa 1914 ja komensi Ranskan luoteisrintamaa lokakuusta 1914 syyskuuhun 1916. Hänet nimitettiin brittien ehdotuksesta koko länsirintaman joukkojen ylipäälliköksi 26. maaliskuuta 1918, jolloin hän esti saksalaisten etenemisen Marnen toisessa taistelussa vuoden 1918 kevätoffensiivin (saks. Kaiserschlacht) aikana. Ylipäällikkönä Foch ylennettiin generalissimukseksi. Hän aloitti Yhdysvaltojen armeijan voimin heinäkuussa vastahyökkäyksen, joka johti lopulta Saksan hallituksen rauhanpyyntöön. Heinäkuussa 1918 Foch nimitettiin Ranskan marsalkaksi ja hän otti vastaan Saksan antautumisen marraskuussa.[1]

Sodan jälkeenMuokkaa

Foch sai Puolan marsalkan arvonimen painostettuaan Saksaa puolalaisten 1918–1919 kansannousun aikana sekä Puolan sotilaallisesta konsultoinnista vuosien 1919-1921 Puolan-Venäjän sodan aikana. Hän sai myös Britannialta sotamarsalkan arvonimen 1919.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä, s. 30, 161. Alkuteos World War I, Day by Day. Suomentanut Ahola, Veikko ym. Gummerus kustannus, 2004. ISBN 978-951-20-6624-7.