Felix Iversen
Felix Christian Herbert Iversen (22. lokakuuta 1887 Lyypekki, Saksan keisarikunta – 31. heinäkuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko ja pasifisti.[1] Iversen oli Ernst Lindelöfin oppilas, ja hän toimi myöhemmin matematiikan professorina Helsingin yliopistossa. Neuvostoliitto myönsi Iversenille Stalinin rauhanpalkinnon (myöhempi Leninin rauhanpalkinto) vuonna 1954.[2]
Ura
muokkaaIversenin vanhemmat olivat kauppias Peter Michael Johan Iversen ja Sophie Marie Böttiger. Hän pääsi ylioppilaaksi 1904 Viipurin ruotsalaisesta lyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1909 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1914.[1]
Iversen toimi Helsingin yliopiston tähtitieteen observatorion tähtivalokuvaustöiden assistenttina 1906–1921, vt. observaattorina 1918, matematiikan opetusassistenttina 1911–1915, matematiikan dosenttina 1916–1920. sekä astrofotografisen observatorion assistenttina 1918–1920. Hän oli matematiikan apulaisprofessorina 1920–1954 sekä matematiikan vt. professorina 1946 ja 1951.[1]
Iversen oli Suomen rauhanliiton puheenjohtajana vuodesta 1925, Rauhantyön yhteisjärjestön puheenjohtajana 1932–1938 sekä 1945–1953, pohjoismaisen rauhanliiton puheenjohtajana 1935–1937 sekä 1950–1952, pohjoismaiden opettajien rauhanliiton puheenjohtajana 1946–1952, kansainvälisen rauhanliiton neuvoston jäsenenä 1936–1939, Maailman rauhanneuvoston jäsenenä vuodesta 1950 ja YK-yhdistysten maailmanliiton varapresidenttinä 1951–1954. Hän oli vuodesta 1925 Rauhaa kohti-aikakauskirjan päätoimittajana.[3]
Iversen oli naimisissa vuodesta 1923 Toini Elisabeth Hjeltin kanssa, jonka kanssa hänellä oli lapset Solfrid ja Linnea. Toini Iversenin isä oli Tilastollisen päätoimiston ylijohtaja, senaattori ja kansanedustaja August Hjelt.[4]
Teoksia
muokkaa- Recherches sur les fonctions inverses des fonctions méromorphes, väitöskirja. 1914,
- Pallotrigonometrian oppikirja. 1927
- Analyyttisen geometrian oppikirja. 1949
- Analyyttisen geometrian tehtäväkokoelma. 1956
- Mitä rauha on: Kirjoituksia 1925–1968. 1991
Tunnustuksia
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 226. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Felix: Webster's Quotations, Facts and Phrases, s. 367. Inc Icon Group International.
- ↑ Kalemaa, Kalevi: ”Iversen, Felix (1887–1973)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 359–360. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Blomstedt, Yrjö – Klinge, Matti (toim.): Paasikiven päiväkirjat, osa 2, s. 587. Helsinki: WSOY, 1986.
Aiheesta muualla
muokkaa- Iversen, Felix hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)