Faradayn induktiolaki

(Ohjattu sivulta Faradayn laki)

Faradayn lain mukaan virtasilmukkaan indusoituu jännite, kun silmukan läpi kulkeva magneettivuo muuttuu. Indusoituva jännite on suoraan verrannollinen magneettivuon muutosnopeuteen. Jännite indusoituu siten, että sen aikaansaama sähkövirta silmukassa pyrkii vastustamaan ulkoisen magneettikentän muutosta.

Matemaattinen kuvaus

muokkaa
 
Faradayn lakia demonstroiva piirros

Ilmiötä kuvaa yhtälö [1][2]:

 ,

missä   on indusoitunut jännite ja   on magneettivuon muutosnopeus.

Koska  

eli  , missä   on magneettivuon tiheys,   on silmukan pinta-ala ja   on vuontiheysvektorin ja silmukan akselin välinen kulma.

Nähdään, että muuttuva magneettikenttä indusoi silmukkaan jännitteen. Vastaavasti silmukkaan indusoituu jännite, jos se liikkuu niin, että sen akselin suunta magneettikenttään nähden muuttuu.

Sähkömagneettiset aallot

muokkaa

Faradayn lain mukaan siis muuttuva magneettikenttä indusoi sähkökentän, ja koska Ampère-Maxwellin lain mukaan muuttuva sähkökenttä indusoi magneettikentän, voidaan sähkömagneettisen säteilyn aaltoluonne ymmärtää Maxwellin yhtälöiden pohjalta.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Mansfield and O'Sullivan, Understanding Physics. Sons Wiley and Ltd, Wiley 1998.

Viitteet

muokkaa
  1. a b Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät, s. 145–149. (Moniste 381) Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2
  2. Young & Freedman: University Physics with Modern Physics, s. 1109. 11 painos. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7 (englanniksi)

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Lindell, Ismo; Sihvola, Ari: Sähkömagneettinen kenttäteoria 1. Staattiset kentät. Helsinki: Otatieto, 2013. ISBN 978-951-672-354-2