Eurytos
Eurytos (m.kreik. Εὔρυτος) oli antiikin Kreikassa miehen nimi.
Kreikkalainen mytologia
muokkaaKreikkalaisessa mytologiassa on useita Eurytos-nimisiä hahmoja:
Oikhalian kuningas
muokkaaEurytos oli Thessalian Oikhalian kuningas ja Meleneuksen ja Stratoniken poika. Hän nai Antiopen, jonka kanssa hän sai lapset Ifitos, Klytios, Tokseus, Deioneus, Molion, Didaion ja Iolen, tavattoman kauniin tyttären. Joissan kertomuksissa myös Dryope mainitaan hänen tyttärekseen suhteesta ensimmäisen vaimonsa kanssa.
Eurytoksen isoisä oli Apollon, jousiammunnan jumala, ja myös hän itse oli taitava jousen käyttäjä. Hänet mainitaan myös henkilönä, joka opetti Herakleelle tämän taidon.[1] Homeroksen mukaan Eurytos olisi tullut niin pöyhkeäksi taidoistaan, että olisi haastanut Apollonin. Tästä julkeudesta suuttuneena Apollon olisi tappanut Eurytoksen, ja Ifitos olisi perinyt tämän jousen. Myöhemmin tämä taas antoi jousen ystävälleen Odysseukselle.[2] Odysseus puolestaan käytti tätä nimenomaista jousta surmatessaan vaimonsa Penelopen kosijat palattuaan Troijan sodasta.[3]
Yleisempi kertomus Eurytoksen kuolemasta liittyy kuitenkin hänen petokseensa Heraklesta kohtaan. Eurytos lupasi tyttärensä Iolen käden sille, joka voittaisi hänet jousiammuntakilpailussa. Herakles voitti kilpailun, mutta Eurytos pelkäsi Herakleen tulevan uudelleen hulluksi ja surmaavan tyttärensä – kuten oli tapahtunut Megaran kohdalla – ja niin hän perui lupauksensa. Herakles poistui raivoissaan hovista, ja pian tämän jälkeen Eurytoksen kaksitoista tammaa[4], joissain lähteissä yleensäkin karjaa, varastettiin. Toisten lähteiden mukaan Herakles itse varasti hevoset[4] toisten kertoessa Autolykoksen suorittaneen varkauden ja myyneen hevoset Herakleelle.[5]
Etsiessään tammoja Ifitos, joka oli vakuuttunut Herakleen syyttömyydestä, kutsui Heraklesta avukseen ja viipyi tämän vieraana Tirynsissä. Herakles pyysi vieraansa palatsin muurin harjalle, mutta siellä hulluudenpuuskassa, toisen lähteen mukaan tietoisesti[6], heitti Ifitoksen alas kuolemaan. Tästä rikoksen Herakles joutui palvelemaan Lyydian kuningatarta Omfalea orjana joko yhden tai kolme vuotta.[7]
Herakleen naitua Deianeiran hän palasi Oikhaliaan armeijan kanssa. Koston ajamana hän hävitti kaupungin ja tappoi Eurytoksen ja tämän pojat, sekä otti Iolen rakastajattarekseen. Tällöin Deianeira, pelätessään miehensä rakkauden kohdistuvan Ioleen, siveli miehensä viitan kentauri Nessoksen verellä uskoen sen toimivan rakkausloitsuna. Vereen oli kuitenkin sekoittunut myös hydran verta myrkyttäen sen, ja Herakles sai surmansa viitan pureuduttua hänen lihaansa kiinni.[8]
Aktorin poika
muokkaaEurytos oli Aktorin ja Molionen poika, joskin myös Poseidon mainitaan hänen isäkseen. Hänen kerrottiin jakaneen saman ruumiin kaksoisveljensä Kteatoksen kanssa; joidenkin mukaan heidän ruumiinsa olivat kasvaneet yhteen, kun taas toiset kertoivat heillä olleen kaksi päätä, neljä kättä ja neljä jalkaa, mutta torso oli yhteinen. Herakles tappoi heidät Kleonaissa.[9]
Hermeen poika
muokkaaEurytos oli Hermeen ja Antianiran poika. Hän osallistui argonauttien retkeen ja oli mukana myös Kalydonin metsästyksessä. Hän oli Hippasoksen isä.[10]
Hippokoonin poika
muokkaaEurytos oli yksi Hippokoonin pojista. Herakles kuitenkin hyökkäsi hänen isänsä kimppuun tämän syrjäytettyä veljensä Tyndareuksen vallasta, ja surmasi Hippokoonin ja tämän kymmenen poikaa[11] tai kaksitoista poikaa, mukaan lukien Eurytoksen.[12]
Gigantti
muokkaaEurytos oli yksi giganteista, jotka osallistuivat gigantomakhiaan, taisteluun giganttien ja Olympoksen jumalien välillä. Hänet surmasi taistelussa Dionysos thyrsos-sauvallaan.[13]
Kentauri
muokkaaEurytos oli kentauri, joka osallistui Peirithooksen ja Hippodameian häihin. Hän oli kaikista hurjin häihin osallistuneista kentaureista, ja sai aikaan taistelun kentaurien ja lapiittien välillä yrittämällä ryöstää morsiamen. Hän sai surmansa Theseuksen kädestä.[14]
Historiallinen henkilö
muokkaaSpartalainen soturi
muokkaaEurytos oli spartalainen soturi, yksi niistä kolmesta sadasta, jotka lähtivät kohtaamaan persialaisia Thermopylain taisteluun 480 eaa. Hän kärsi kumppaninsa Aristodemoksen, jonka kanssa hän oli sopinut joko palaavansa kotiin tai sitten kuolevansa taistelussa yhdessä, silmätulehduksesta. Kuultuaan persialaisten ryhmittyneen taisteluun hän käski helootti-palvelijansa johdattaa hänet taisteluun, jossa hän puolisokeana sai surmansa. Samasta vaivasta kärsinyt Aristodemos palasi häväistynä takaisin Spartaan lupauksensa pettäneenä.[15]
Lähteet
muokkaa- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.11 (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Odysseia 21.1–41 (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Odysseia 22.79 (engl. käännös).
- ↑ a b Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.31.2 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.6.1–2 (engl. käännös).
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.31.3–5 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.6.3 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.7.7 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.7.2 (engl. käännös).
- ↑ Hyginus: Fabulae clxxiii (engl. käännös).
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Bibliotheka historika 4.33.6 (engl.käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.10.5 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.6.2 (engl. käännös).
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia xii.210–244 (engl. käännös).
- ↑ Herodotos: Herodotoksen historia 7.229 (engl. käännös).