Euran työväentalo Onnela
Euran työväentalo Onnela on Eurassa sijaitseva työväentalo. Työväentalo Onnela kuuluu Sorkkisten kylän ja kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen. Työväentalo on maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä.
| Euran työväentalo Onnela | |
|---|---|
 Euran työväentalo Onnela maaliskuussa 2022 |
|
| Osoite | Sorkkistentie 51 |
| Sijainti | Eura |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1912 |
| Rakennuttaja | Euran Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Euran Sosialidemokraatit ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | n. 483 m² |
 |
|
Historiaa muokkaa
Euran työväenyhdistys perustettiin 1895. Heti perustamisen yhteydessä syntyi ajatus omasta talosta. Työväenyhdistys onnistui hankkimaan itselleen Kaupin talon ennen vuoden 1905 suurlakkoa, ja tontin erottamisen yhteydessä se sai nimekseen Onnela. Taloa oli aiemmin vuokrattu Raittiusliikkeen, Vapaaehtoisen palokunnan ja Nuorisoseuraliikkeen toimijoille. Nuorisoseuran kanssa työväenyhdistys oli järjestänyt myös yhteisiä iltamia ja perustanut yhteisen lukutuvan. Euran työväenyhdistys oli suurlakkoon asti porvarien hallussa, mikä luultavasti helpotti talon hankintaa. Suurlakon jälkeen työväenyhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Kaupin taloa kunnostettiin yhdistystoimintaan sopivaksi, mutta yhdistys ei ollut tiloihin tyytyväinen. Varoja uuden talon rakentamiseksi kerättiin arpajaisilla, iltamilla ja talkoilla. Kaupin talo purettiin vuonna 1911 ja uusi työväentalo valmistui seuraavana vuonna. Juhlasalin koko oli 9 x 14 metriä. Talo oli yksikerroksinen hirsirakennus, jonka toisessa päädyssä oli työväentaloille ominainen torni. Talolla pidettiin muutaman vuoden ajan myös kuntakokouksia, joten siitä tuli valmistuttuaan hetkeksi myös kunnantalo.[1][2]
Sisällissodan jälkeen Euran työväentaloa käytettiin vankilana ja kesällä 1918 se julistettiin myymis- ja hukkaamiskieltoon. Työväenyhdistys sai talon takaisin toukokuussa 1919, mutta pelkäsi menettävänsä sen, koska Punakaarti oli käyttänyt yhdistyksen leimasinta ottaessaan tavaraa kauppiailta sisällissodan aikana. Tästä syystä talo päätettiin myydä Euran Osuuskaupalle. Pelko osoittautui turhaksi ja yhdistys osti talonsa takaisin vuonna 1930.[3][4] 1930-luvun alussa talo joutui useamman kerran ilkivallan kohteeksi, ikkunoita rikottiin sekä sotkettiin tervalla ja talon seinään piirrettiin sirpin ja vasaran kuvia.[5][6] Kesällä 1931 Euran työväentalolla järjestettiin Satakunnan Sosialidemokraattien nuoriso-osaston piirijuhla. Paikalla oli arviolta 500 henkilöä.[7]
Rakennus muokkaa
Yksikerroksista taloa korotettiin 1920-luvun lopulla ja samalla katosi katolla ollut torni. Uudistetun talon tupaantuliaiset pidettiin 28.9.1930. Kunnostusta jatkettiin 1930-luvulla rakentamalla yläkertaan kokoustiloja ja vahtimestarin asunto. Alkuperäinen pärekate vaihdettiin tiilikatteeksi, ja taloon vedettiin vesijohto ja viemäri. Alakertaan tehtiin avarampi ravintolatila. Osuusliike Kehä oli pitänyt talolla kahvilaa jo aiemmin, ja vuonna 1935 osuusliike vuokrasi tilan säännöllistä kahvilatoimintaa varten. Tämä monipuolisti työväentalon toimintaa ja lisäsi käyttöastetta kokoaikaiseksi. Kahvilatoiminta jatkui 1960-luvulle asti. Sisäpintoja uusittiin 1940-luvun lopulla, jolloin laudoitettu sisäkatto muutettiin kuitulevyiksi ja aiemmin pahvitetut sisäseinät paneloitiin.
Seuraava isompi kunnostus tehtiin vuonna 1952, jolloin taloa jatkettiin uuden näyttämön verran. Saliin asennettiin kirkon vanhat kamiinat. Lisäosan suunnitteli Joel Haapanen. Laajennettu juhlasali oli Euran suurin. Kellarikerrokseen tehtiin wc-tilat vuonna 1954.[8][4] 1960-luvulla talo vuorattiin mineriittilevyillä ja vanhat koristeelliset ikkunat korvattiin yksipuitteisilla.[9] 1990-luvun alkupuolella talo entisöintiin: talon ulkoseinät uusittiin ja maalattiin perinteisellä punamullalla. Myös vanhat kirkon kamiinat säilytettiin, vaikka niitä ei voi enää lämmittää. Sisäpuolelta talo maalattiin museoviraston ohjeiden mukaan ja vanha vahtimestarin asunto muutettiin kokoustiloiksi. Uudistetun talon vihkiäisjuhlia vietettiin syksyllä 1994.[2]
Nykyinen toiminta muokkaa
Vuosien varrella työväentalolla on pidetty kokouksia, järjestetty tansseja, bingoa ja juhlia. Talo on edelleen aktiivisessa käytössä ja siellä kokoontuvat muun muassa Euran Työväen Laulajat, Työväen Sivistysliitto ja Euran Eläkkeensaajat. Näiden lisäksi tiloja vuokrataan erilaisiin tapahtumiin ja juhliin.[10][4]
Lähteet muokkaa
- Santonen, Arvo: Euran Työväenyhdistyksen vuosisata 1895—2005, s. 14, 22. Kehitys Oy, Pori: Euran Sosialidemokraatit ry, 2007. ISBN 978-952-92-2135-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ Santonen, Arvo s. 14, 22
- ↑ a b Työväentalo Onnela Euran Demarit. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Santonen, Arvo s.
- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Satakunnan Kansa 5.11.1930 no 255 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Uusi Aika 13.10.1931 no 117 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Uusi Aika 7.7.1931 no 75 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Santonen, Arvo s. 52, 74
- ↑ Euran kulttuuriympäristöohjelma 2011 (pdf) Euran kunta. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.