Etkö ole ihmisparka

(Ohjattu sivulta Etkös ole ihmisparka)

Etkö ole ihmisparka eli Katoovaisuudesta (alkuperäinen nimi Yxi hengellinen weisu, josa tämän mailman catowainen meno edespannan, nijn myös cuinga ihminen cuolemata wastans itziänz lohdutta taita) on suomalaisen virsikirjan virsi, jonka sanat on kirjoittanut Juhana Cajanus perimätiedon mukaan kuolinvuoteellaan vuonna 1681.[1] Virsi otettiin suomalaisen virsikirjan vuonna 1701 ilmestyneeseen laitokseen virreksi 278 vähän muutettuna.[2] Nykyisessä virsikirjassa se on virsi numero 612.[3] Sävelmä on alkujaan hollantilainen ja virressä oli alkuaan 23 säkeistöä, mutta nykyisessä virsikirjassa on jäljellä 13 säkeistöä.[3]

Etkö ole ihmisparka
säveltäjä tuntematon Hollannissa 1647
Suomessa 1702.
sanoittaja säkeistöt 1–9, 11–13 Juhana Cajanus 1603.
säkeistö 10 Alfred Brynolf Roos 1867.
virsikirjan numero 612
virsikirjaan 1701/1886

Lähellä Cajanuksen virttä on myös virtenä käytetty, Henrik Achreniuksen vuonna 1832 julkaisema runo ”Katoowaisuus”, joka kuvaa kuoleman ja häviämisen kaikkivaltaa.[4]

Säveltäjä Uuno Klami sävelsi Cajanuksen tekstiin vuonna 1936 kuoro- ja orkesteriteoksen Psalmus.[5]

Etkö ole, ihmisparka,
aivan arka,

Koskas itket päivät yöt,
Koska suret suuttumatta,

puuttumatta

Muistain tuonen murhatyöt.

– Virsi numero 612

LähteetMuokkaa

  1. Onni Kurvinen: Vanha virsikirja Vuoden 1701 suomalaisen virsikirjan synty ja sisällys, s. 83. , 1941.
  2. B. F. Godenhjelm: Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa, § 19. Runoutta Gutenberg.org
  3. a b 612 Etkö ole ihmisparka virsikirja.fi. Viitattu 31.1̟.2020.
  4. Mirjami Wilén, Pentti Pulakka: Henrik Achrenius Kirjastovirma. 2007 (1995). Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 10.6.2009.
  5. Helena Tyrväinen: Säveltäjäelämän kiintopisteitä Uunoklami.fi. Viitattu 18.6.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa