Avaa päävalikko

Espérance Sportive de Tunis (arab. الترجي الرياضي التونس‎‎, myös: EST ja Espérance) on tunisialainen urheiluseura, jonka merkittävin laji on jalkapallo. Espérance on Tunisian menestyneimpiä ja suosituimpia seuroja, joka on muun muassa voittanut eniten Tunisian-mestaruuksia jalkapallossa. Seura perustettiin 25. tammikuuta 1919 ja sen kotistadion on Stade El Menzah, joka sijaitsee Tunisissa.

Espérance ST
EST2012.png
Koko nimi Espérance Sportive de Tunis
Lempinimet Mkachkha, Taraji
Perustettu 25. tammikuuta 1919
Kaupunki Tunis
Kenttä Stade El Menzah
– kapasiteetti 45 000
Sarja Ligue Professionnelle 1
Puheenjohtaja Tunisian lippu Hamdi Meddeb
Päävalmentaja Tunisian lippu Faouzi Benzarti
Kotipeliasu
Vieraspeliasu

Espérancella on joukkueita jalkapallon lisäksi käsipallossa, judossa, nyrkkeilyssä ja lentopallossa.

HistoriaMuokkaa

Seuran perustivat Mahamed Zaoui ja Hédi Kallei kahvilassa. Alun perin seuran nimi oli Café de l'Espérance, mutta se muutettiin Espérance Sportive de Tunisiksi joukkueen rekiströidyttyä virallisesti 25. tammikuuta 1919. Toisin kuin muilla seuroilla, Espérancen ensimmäinen puheenjohtaja oli ranskalainen. Muut tunisialaisseurat taistelivat kolonialismia vastaan ja vaativat puheenjohtajan olevan tunisialainen. Ensimmäisenä vuotena joukkueen päävärit olivat valkoinen ja vihreä. Sittemmin vuonna 1920 joukkue palkkasi nuoren lukiolaisopiskelijan Chedly Zouitenin luomaan joukkueen nykyiset paidan väritykset punaisella ja keltaisella pystysuora raidoituksella. Myöhemmin Zouitenista tuli joukkueen puheenjohtaja vuonna 1924, mutta sai väistyä ensimmäisen kauden jälkeen. Hän palasi kuitenkin takaisin puheenjohtajaksi vuonna 1930 ja pysyi virassa vuoteen 1963 asti. Hänen alaisuudessaan joukkue oli suurimmaksi osaksi laiminlyöty kunnes se nousi Tunisin kunnia divisionaan (Division d'Honneur de Tunis) vuonna 1936. Espérance ylsi seuraavalla kaudella aina Tunisian cupin loppuotteluun saakka, jossa lopulta hävisi Stade Gauloisille. Muutama vuosi myöhemmin joukkue onnistui saavuttamaan ensimmäisen pokaalin voitettuaan vuoden 1939 Tunisian cupin loppuottelussa ES Sahelin maalein 3–1.

Toisen maailmansodan ja Tunisian itsenäistymisen välisenä aikana joukkueessa pelasi taitavia yksilöitä muun muassa algerialaiset Abdelaziz Ben Tifour ja Hadj Draoua. Joukkue onnistui kuitenkin tuona aikana voittamaan ensimmäisen Tunisian-mestaruudensa vuonna 1942. Se onnistui kuitenkin laittamaan kampoihin samassa sarjassa pelanneita italialaisia ja maltalaisia seuroja vastaan.

1956–1979Muokkaa

Itsenäisyyden jälkeen Espérancesta tuli maansa menestyinein seura. Siitä tuli samalla myös suosituin joukkue pelattuaan hyökkäysvoittoisella ja aggressiivisella pelityylillä. Vuonna 1970 Abderrahmane Ben Ezzedinen tultua joukkueen valmentajaksi se muutti joukkueen pelitapaa kurinalaiseksi puolustusvoittoiseksi pelitavaksi. Samaan aikaan 1970-luvulla joukkue nosti uusia paikallisia kykyjä, kuten Tarak Dhiab, Temime Ben Abdallah, Témime Lahzami, Abdelmajid Ben Mrad, Abdeljabbar Machouche, Raouf El Meddeb, Mokhtar Gabsi, Ahmed Hammami, Zoubeir Boughnia, Ridha Akacha, Adel Latrache ja Lassad Dhiab. Menestystä myös tuli joukkueen voitettua Tunisian mestaruuden vuosina 1970, 1975 ja 1976. Myös Tunisian cupin joukkue voitti vuosina 1978 ja 1979.

1980– ja 1990-lukuMuokkaa

Menestys jatkui myös 1980-luvulla, mutta erityisesti Slim Chiboubin tultua joukkueen puheenjohtajaksi 1990-luvulla joukkue onnistui pääsarjan lisäksi voittamaan kansainvälisiä kisoja, kuten Arabian Mestarien liigan (1993), Afrikan Mestarien liigan (1994), Afrikan Super Cupin (1995) ja CAF Cupin (1997). Tuolloin joukkueen näkyvimpiä pelaajia olivat muun muassa Chokri El Ouaer, Tarek Thabet, Kenneth Malitoli, Sirajeddine Chihi, Radhi Jaïdi ja Khaled Badra.

2000-vuosikymmenMuokkaa

2000-vuosikymmenellä joukkue ei kyennyt saavuttamaan kansainvälistä menestystä, mutta jatkoi pääsarjassa menestymistä. Vuonna 2007 Aziz Zouhir sai väistyä Espérancen puheenjohtajan paikalta ja tilalle tuli Hamdi Meddebin. Hän palkkasi heti kaudella 2007–2008 uudeksi valmentajaksi aiemmin joukkueelle menestystä tuoneen Faouzi Benzartin, joka kuitenkin jätti seuran muutamaa päivää sopimuksen julkaisun jälkeen. Kauden aikana joukkueessa kävi yhteensä neljä valmentajaa, joista tunisialainen Youssef Zouaoui toi joukkueelle lopulta Tunisian cupin kauden päätteeksi.

Kaudeksi 2008–2009 Meddeb palkkasi uudeksi valmentajaksi toistamiseen brasilialaisen Carlos Roberto Ferreira Cabral. Hänet kuitenkin erotettiin vajaan kolmen kuukauden jälkeen ja tilalle palkattiin marraskuussa 2008 portugalilaisen José de Morais, joka oli johdattaa Espérancen Tunisian mestariksi, mutta erotettiin tehtävistään juuri ennen kauden loppua.[1] Valmentaja oli kärsinyt myös suurista paineista kauden päätöstä kohden ja tilalle palkattiin toistamiseen Faouzi Benzarti, joka johdatti Espérancen kahden kauden jälkeen takaisin Tunisian mestariksi. Samalla joukkue saavutti myös ensimmäisen kansainvälisen mestaruuden 11 vuoteen voitettuaan Arabian Mestarien liigan. Espérancen menestys jatkui myös kaudella 2009–2010, kun joukkue voitti 23 kerran Tunisian mestaruuden. Se eteni myös Afrikan Mestarien liigassa lohkovaiheeseen saakka. Kauden 2010–2011 alussa Benzarti oli johdattanut joukkueen Afrikan Mestarien liigan loppuotteluun saakka, jossa se kuitenkin hävisi TP Mazembelle yhteismaalein 6–1. Muutama viikko myöhemmin Benzarti erosi tehtävistään.[2] Sitä ennen Espérance johti Tunisian pääsarjaa yhdeksän ottelun jälkeen. Valmennus vastuu annettiin joukkueen apuvalmentajalle Maher Kanzarille. Hänen sai kuitenkin potkut, kun joukkue hävisi vieraissa ES Sahelille maalein 5–1. Joulukuun lopulla Nabil Maaloul palkattiin joukkueen uudeksi päävalmentajaksi.[3] Hän myös johdatti kauden päätteeksi Espérancen Tunisian mestariksi, Tunisian cupin voittoon, sekä Afrikan Mestarien liigan voittoon. Se oli Espérancen historian toinen Mestarien liigan voitto, kun edellisen kerran joukkue voitti turnauksen vuonna 1994. Joulukuussa 2011 Espérance osallistui ensimmäisen kerran seurajoukkueiden MM-kilpailuihin, jossa kohtasi aluksi puolivälierissä qatarilaisen Al-Saddin häviten heille maalein 1–2. Espérance joutui tappion myötä pelaamaan 5–6. sijoitusottelun meksikolaista Monterreyta vastaan. Joukkue hävisi myös kyseisenkin ottelun maalein 3–2 jääden turnauksessa sijalle kuusi.[4]

SaavutuksetMuokkaa

 
Joukkueen vanha logo.

Kotimaan saavutuksetMuokkaa

  • Tunisian-mestaruus (29): 1959, 1960, 1970, 1975, 1976, 1982, 1985, 1988, 1989, 1991, 1993, 1994, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2006, 2009, 2010, 2011, 2012, 2014, 2017, 2018, 2019
  • Tunisian jalkapalloliiga: 1942
  • Tunisian cup (15): 1939, 1957, 1964, 1987, 1979, 1980, 1986, 1989, 1991, 1997, 1999, 2006, 2007, 2008, 2011, 2016
  • Tunisian Super Cup (3): 1960, 1993, 2001

Kansainväliset saavutuksetMuokkaa

Arabian Mestarien liiga

  • Mestaruus (3): 1993, 2009, 2017
  • Toinen sja (2): 1985, 1995

  Afrikan Mestarien liiga

  • Mestaruus (2): 1994, 2011
  • Toinen sja (4): 1999, 2000, 2010, 2012

Afro-Aasian Club Championship: 1995

  • Mestaruus (1): 1995

CAF Super Cup

  • Mestaruus (1): 1995
  • Toinen sja (2): 1999, 2012

Arabian Super Cup

  • Mestaruus (1): 1996

CAF Cup

  • Mestaruus (1): 1997

Afrikan Cup-voittajien cup

  • Mestaruus (1): 1998
  • Toinen sja (1): 1987

Pohjois-Afrikan Cup-voittajien cup

  • Mestaruus (1): 2009

Joukkue 2015–16Muokkaa

Tunnettuja entisiä pelaajiaMuokkaa

1940-luku

1970-luku

1980-luku

1990-luku

2000-luku

PuheenjohtajatMuokkaa

PäävalmentajatMuokkaa

Kausi Valmentaja
1927–1930   Hamadi Ben Ghachem
1935–1936   Hamadi Ben Ghachem
1938–1939   Hamadi Ben Ghachem
?–1942   Hachemi Chérif
?–1957   Habib Draoua
?–1959   Hachemi Chérif
1959–1960   Habib Draoua
1962–1963   Jean Baratte
1963–1966   Abderrahmane Ben Ezzedine
1966–1968   Sandor Pazmandy
1968–1969   Robert Domergue
1969–1970   Abderrahmane Ben Ezzedine
1971–1972   Slah Guiza
1972–1973   Vladimir Mirka
1973–1975   Hmid Dhib
1975–1976   Hmid Dhib
  Abderrahmane Ben Ezzedine (1976)
1976–1977   Abderrahmane Ben Ezzedine
1977–1978   Stéfan Bobec
1978–1981   Mokhtar Tlili
1982–1983   Hmid Dhib
1983–1984   Roger Lemerre
1985–1987   Amarildo
1987–1990   Antoni Piechniczek
1990–1991   Vladislav Zmuda
  Anton Donchevski (1991)
1991–1992   Anton Donchevski
  Zdzislaw Podedworny (1992)
1992–1993   Zdzislaw Podedworny
1993–1995   Faouzi Benzarti
Kausi Valmentaja
1995–1996   Roberto di Baldos Amilton
  Faouzi Benzarti (1995–1996)
1996–1997   Luigi Maifredi (1996)
  Khaled Ben Yahia
1997–2000   Youssef Zouaoui
2000–2001   Antoni Piechniczek (2000)
  Youssef Zouaoui
2001–2002   Ali Fergani
  Michel Decastel
2002–2003   Michel Decastel (2002–1/2003)
  Faouzi Benzarti
2003–2004   Youssef Zouaoui (2003–12/2003)
  Oscar Fullone (2004)
2004–2005   Claude Andrey
2005–2006   Mrad Mahjoub
  Khaled Ben Yahia
2006–2007   Jacky Duguépéroux
2007–2008   Faouzi Benzarti (6/2007–7/2007)
  Arbi Zouaoui (7/2007)
  Ali Ben Neji (2007)
  Cabralzinho (8/2007–12/2007)
  Youssef Zouaoui (12/2007–2008)
2008–2009   Cabralzinho (5/2008)
  Maher Kanzari (2008)
  José Morais (2008–5/2009)
  Faouzi Benzarti (2009)
2009–2010   Faouzi Benzarti
2010–2011   Faouzi Benzarti (2010–11/2010)
  Maher Kanzari (11/2010–12/2010)
  Nabil Maaloul (12/2010–1/2012)
Kausi Valmentaja
2011–2012   Nabil Maaloul (12/2010–1/2012)
  Michel Decastel (1–5/2012)
  Nabil Maaloul
2012–2013   Nabil Maaloul
  Maher Kanzari (1/2013–2013)
2013–2014   Ruud Krol
  Sébastien Desabre (5/2014–8/2014)
2014–2015   Khaled Ben Yahia (8/2014–2/2015)
  José Morais (2–6/2015)

LähteetMuokkaa

  1. José Morais rescinde com o Esperança de Tunis newstin.com 9.5.2009 Viitattu 18.12.2009 (portugaliksi)
  2. L'Espérance Sportive de Tunis se sépare de Faouzi Benzarti Kawarji 29.11.2010 Viitattu 21.12.2010 (ranskaksi)
  3. ES Tunis: Nabil Maâloul nouvel entraîneur emarrakech.info 28.12.2010 Viitattu 25.1.2011 (ranskaksi)
  4. CMC, EST-MONTERREY (2-3) : 6ème place et des regrets FootPlus 14.12.2011 Viitattu 14.12.2011 (ranskaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa