Esko Almgren

suomalainen poliitikko

 

Esko Almgren
Esko Almgren puolisoineen (keskellä) ja muuta SKL:n puoluekokousväkeä Nurmeksessa kesällä 1987.
Esko Almgren puolisoineen (keskellä) ja muuta SKL:n puoluekokousväkeä Nurmeksessa kesällä 1987.
Henkilötiedot
Koko nimi Esko Kalevi Almgren
Syntynyt2. heinäkuuta 1932 (ikä 90)
Kotka
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti rehtori, puoluesihteeri
ArvonimiOpetusneuvos (1993)
Poliitikko
Puolue Suomen Kristillinen Liitto
Asema kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Vaalipiiri Kymen vaalipiiri
Kotipaikka Kotka
Koulutus filosofian maisteri (1956)
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Uskonto vapaakirkollinen
Puoliso Eeva Kaarina Wahlroos[1]
Vanhemmat Vilho Almgren
Anni Heikkinen[1]

Esko Kalevi Almgren (s. 2. heinäkuuta 1932 Kotka) on suomalainen opetusneuvos ja poliitikko. Hän oli Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja Kymen läänin vaalipiiristä vuosina 1979–1991 ja toimi kristillisen puolueen puheenjohtajana vuosina 1982–1989.[2]

Varhainen elämä ja uraMuokkaa

Almgren oli sotalapsena Ruotsissa jatkosodan loppuvaiheessa.[3] Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1952 Kotkan lyseosta ja filosofian maisteriksi vuonna 1956 Helsingin yliopistosta.

Ennen poliittista uraansa Almgren oli biologian ja maantieteen lehtori Kotkan lyseossa (vuosina 1957–1958 ja 1960–1966) ja Kotkan yhteislyseossa (vuosina 1958–1960) sekä rehtori Kotkan yhteiskoulussa (vuosina 1966–1974), Katariinan lukiossa (vuosina 1974–1976) ja vuodesta 1976 sekä Katariinan peruskoulussa että lukiossa. Hänelle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi vuonna 1993.[2]

Ura poliitikkonaMuokkaa

KunnallispoliitikkonaMuokkaa

Kunnallispolitiikassa Almgren oli Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1965–2017 ja kaupunginhallituksessa vuosina 1969–1975.[2] Hän on Suomen pitkäaikaisempia kunnallispoliitikkoja.[3]

Esko Almgren oli ensimmäisen kerran ehdolla kunnallisvaaleissa 1964 kokoomuksen ehdokkaana. Almgren on kertonut, että erityisesti Koti, uskonto ja isänmaa-arvot olivat luonteva syy olla mukana puolueessa, jossa oli vahva yhteiskunnallis-kristillinen ote asioihin. Almgren tuli valituksi kaupunginvaltuustoon. 1970-luvun vaihteen kulttuurivallankumouksen aikaan Almgren toimi rehtorina. Vuoden 1975 eduskuntavaalikampanjan aikana Almgren kertoo kuulleensa puoluetovereilta epämiellyttäviä puheita henkilökohtaisesta vakaumuksestaan.[4]

Syksyllä 1975 Almgren kävi keskustelun Kristillisen liiton Pentti Harjulan kanssa, joka sai Almgrenin vaihtamaan puoluettaan SKL:ään. Almgren erosi maaliskuussa 1976 valtuustosta ja asettui saman vuoden syksyllä ehdolle SKL:n listalla. Almgren valittiin uudelleen kaupunginvaltuutetuksi ja hänet valittiin tämän jälkeen SKL:n puoluehallituksen ja työvaliokunnan jäseneksi.[4]

Vuoden 1977 presidentinvaaleissa SKL asetti ehdokkaaksi Raino Westerholmin minkä vuoksi puolue asettui poikkiteloin presidentti Urho Kekkosen kanssa. Westerholmin kampanjan myötä Almgrenista tuli yksi Kymen vaalipiirin kolmesta valitsijamiehestä.[4]

Puoluesihteeri, puheenjohtaja ja kansanedustajaMuokkaa

Syksyllä 1978 Westerholm pyysi Almgrenia asettumaan ehdolle puoluesihteeriksi ja tämä voitti pestin puoluevaltuuston äänestyksessä.[4] Almgren toimi Suomen Kristillisen Liiton puoluesihteerinä vuosina 1979–1982.

Hänet valittiin Suomen Kristillisen Liiton puheenjohtajaksi vuonna 1982. Eduskunnassa Almgren oli jäsen lakivaliokunnassa, pankkivaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa. Hän oli myös Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän jäsen. Almgren oli presidentin valitsijamieheksi vuosien 1978 ja 1988 vaaleissa. Vuodesta 1997 Almgren oli kristillisten puoluevaltuuston puheenjohtaja.[2]

Muita luottamustoimiaMuokkaa

Almgren on ollut myös Suomen Vapaakirkon hallituksen (1967–1975 ja 1994–1997), Suomen YK-valtuuskunnan (1978) ja Kymen läänin koulusuunnittelulautakunnan jäsen.[2]

PopulaarikulttuurissaMuokkaa

Raptori julkaisi vuonna 1990 Almgrenista kertovan kappaleen ”Esko A.”, jossa yhtye kritisoi Almgrenin suhtautumista televisiossa näytettävään erotiikkaan. Kappale sisältyi platinaa myyneelle Moe!-albumille.

Myös Lapinlahden Linnut teki vuonna 1990 televisiosarjaansa Maailman kahdeksan ihmettä sketsin tapauksesta, jossa Almgren oli tippumassa pois eduskunnasta, mutta säilyttikin viime hetkillä paikkansa. Sketsissä Markku Toikan näyttelemä äärimmäisen hillitty Almgren puhkeaa poikkeukselliseen riemuun kuullessaan paikkansa varmistuneen.

YksityiselämäMuokkaa

Almgren on kuulunut vapaakirkkoon ja kertonut kannattavansa raittiusaatetta.[4] Almgrenin vanhemmat olivat työnjohtaja Vilho Konstantin Almgren ja Anni Matilda Heikkinen. Hän oli naimisissa prokuristi Eeva Kaarina Wahlroosin (k. 2010) kanssa vuodesta 1953. Almgrenilla on neljä lasta.[2]

TeoksiaMuokkaa

  • "Villenpoika" - kotona, koulussa, kansakunnan kaapin päällä. Jyväskylä: Päivä Osakeyhtiö, 1998. ISBN 952-90-9880-4.

LähteetMuokkaa

KirjallisuusMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Suomen eduskunta: valittu 1979. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1979.
  2. a b c d e f Esko Almgren. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. a b Sinnikäs Kotkan poika siipien kera Karjalainen. Viitattu 22.9.2010. [vanhentunut linkki]
  4. a b c d e Erävalo 2014, s. 25-27

Aiheesta muuallaMuokkaa

Edeltäjä:
Raino Westerholm
Suomen kristillisen liiton puheenjohtaja
1982–1989
Seuraaja:
Toimi Kankaanniemi
Edeltäjä:
Eino Pinomaa
Suomen Kristillisen Liiton puoluesihteeri
1979–1982
Seuraaja:
Jouko Jääskeläinen