Erkki Väinö Olavi Lindgren (25. kesäkuuta 1923 Kotka9. heinäkuuta 1991)[1] oli suomalainen kirjailija.[2]

Kansakoulun käynyt Lindgren työskenteli työmiehenä, näyttämömiehenä ja -mestarina Kotkan maakuntateatterissa, Kotkan kaupungin rakennusviraston tuntikirjurina ja kirjaston vahtimestarina. Lindgren oli Kirjoittajayhdistys Paltta ry:n sihteeri 1970–1972 ja johtokunnan jäsen 1970–1976.[2]

Lindgrenin vanhemmat olivat kirvesmies Väinö Rikhard Lindgren ja rakennustyöläinen Kerttu Lyydia (o.s. Yrjölä). Lindgrenin puolisot olivat Else Helena Ann-Mari (o.s. Salminen) vuosina 1944–1951 ja Meeri Kähärä vuodesta 1952.[2]

Teoksia muokkaa

  • Satama jäätyy : romaani. Gummerus 1969
  • Massarata : romaani. Gummerus 1970
  • Kerran meistäkin, prikkamiehet : laulunäytelmä, laulut Veikko Lavi. Kotkan kaupunginteatteri 1973
  • Onni : novelli, antologiassa Kaapatut kuukaudet : kolmekymmentäkaksi kirjoittajaa Kymen läänistä. Kymen läänin taidetoimikunta, Kouvola 1976
  • Pirunpolska : jatkokertomus. Eteenpäin-lehti, Kotka 1980–1981

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Hautakuva: Lindgren Erkki, albumissa Kotka, Metsäkulman hautausmaa, osa 2C (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 6.11.2022.
  2. a b c Suomen Kirjailijat 1945–1980, Lindgren, Erkki Väinö Olavi, sivu 364, toimittajat Maija Hirvonen, Hannu Launonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 402, Helsinki 1985


Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.