Erkelenz
Erkelenz on kaupunki Heinsbergin piirikunnassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksan läntisimmässä osassa.
| Erkelenz | |
|---|---|
 Vanha Raatihuone |
|
 vaakuna |
|
  Erkelenz |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Heinsberg |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 117,3 km² |
| Korkeus | 92 m |
| Väkiluku (2019) | 43 271[1] |
| – Väestötiheys | 369 as./km² |
| Postinumero | 41812 |
| Suuntanumero(t) | 02431, 02164, 02432, 02435, 02433 |
Maantiede muokkaa
Erkelenz sijaitsee osavaltionsa lounaisosassa lähellä Alankomaiden rajaa. Etäisyys Mönchengladbachin keskustasta on noin 15 kilometriä lounaaseen.[2] Erkelenzin maaperä on ravinteikasta lössiä.
Historia muokkaa
Nykyisen Erkelenzin alueella vallitsi nauhakeraaminen kulttuuri noin vuosina 5300–4900 eaa. Kaupungista on löydetty kaivo, joka on ajoitettu vuoteen 5090 eaa. ja se mainitaan maailman vanhimpana säilyneenä puurakenteena. Vanhin asiakirjamaininta Erkelenzistä on tammikuulta 966 muodossa Herclinze. Nimi on todennäköisesti johdettu roomalaisesta miehennimestä Herculentius. Kaupungin kehitystä avitti sijainti Köln-Roermondin ja Krefeld-Aachenin välisen kauppatien varrella. Erkelenz sai kaupunkioikeudet kreivi Reinald II von Gelderniltä vuonna 1326.
Kaupunki siteet Alankomaihin heikkenivät, kun se liitettiin Jülichin herttuakuntaan vuonna 1713. Ranskalaiset miehittivät Erkelenzin 1794. Preussiin kaupunki liitettiin 1815. Teollistuminen alkoi toden teolla 1800-luvun lopulla, kun liikemies ja syväporaustekniikan pioneeri Anton Raky laajensi liiketoimintaansa Erkelenziin. Toisen maailmansodan aikana 1944 kaupunkia pommitettiin, jälleenrakennus saatiin olennaisilta osin päätökseen 1954. Vuoden 1972 kuntauudistuksen yhteydessä Erkelenziin liitettiin useita maalaiskuntia.[3]
Erkelenzin historiallisia rakennuksia ovat muun muassa raatihuone vuodelta 1546, myöhäisgoottilainen kirkko St. Lambertus 1300-luvulta ja Haus Spiess vuodelta 1806.[4]
Talous ja liikenne muokkaa
Erkelenzin keskeinen elinkeino on koneenrakennus. Norjalaisella Aker Solutionsilla on toimipaikka kaupungissa. Vähittäiskauppa ja muut palvelualat työllistävät runsaasti. Kaupungin pinta-alasta suurin osa on maatalouskäytössä.[5]
Erkelenzin rautatieasema avattiin 1852, nykyisin se on liikennepaikka, jolla liikennöi Wupper-Express ja Rhein-Niers-radan paikallisjunat. Välittömästi keskustan eteläpuolitse kulkee moottoritie BAB 46, joka on kytketty paikalliseen tieverkkoon kahdella liittymällä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Entfernung von Erkelenz nach Mönchengladbach Luftlinie.org. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ STADTPORTRAIT : GESCHICHTE DER STADT Erkelenz.de. Stadtverwaltung Erkelenz. Arkistoitu 19.10.2019. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Haus Spiess Erkelenz.de. Stadtverwaltung Erkelenz. Arkistoitu 19.9.2020. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ Strukturdaten für Erkelenz, Stadt It.nrw. IT.NRW, Landesdatenbank. Viitattu 8.4.2020.
