Erikoistuminen

Erikoistuminen on keskittymistä suppeammalle alalle, suppeampaan osaamiseen. Erikoistuminen on siis työnjakoa, yhteistyötä ja verkottumista. Erikoistumisen etu on tehokkuuden parantuminen.^lähde?

Kymmenen naulantekijää pystyy tekemään paljon enemmän nauloja erikoistumalla, jakamalla prosessi kymmeneen osavaiheeseen, kuin tekemällä jokainen naula alusta loppuun itse. Tämä oli Adam Smithin vuoden 1776 kirjan keskeisiä havaintoja.^{lähde tarkemmin?}

Tehokkuus tulee erikoistuneista koneista, välineistä ja työkaluista sekä automaatiotason saavuttamisesta prosessin osassa. Lisäksi erikoistuneessa osassa ei tarvita kaikkia samoja elementtejä, joita tulee olla erikoistumattomassa järjestelmässä. Liukuhihna on esimerkki pitkälle erikoistuneesta toiminnasta.

Erikoistumisen kustannuksia ovat erikoistuneen organisaation osien välisen kommunikaation kasvu sekä erikoistuneiden osien riippuvuus kokonaisuudesta.

Globalisaatio voidaan nähdä toistaiseksi suurimpana mahdollisena erikoistumisen, siis tehokkuuden tasona. Globalisaatiossa on oleellista uusi tietotekniikka, joka mahdollistaa globaalisti erikoistuneen organisaation yhteistyön siedettävin kustannuksin ja siedettävässä ajassa.

Lähteet

• Podgórecki, Adam, Alexander, Jon & Shields, Rob (eds.): Social Engineering, s. 249. Carleton University Press, 1996. ISBN 0-88629-270-0. (englanniksi)

Katso myös

• Työnjako